Vetinen lomareissu

Taannoin kerroin tammikuisesta lomareissustamme Åreen ja Trondheimiin. Ei mennyt ihan putkeen se reissu, pakkasta oli koko viikon karvan alle -30*C + katastrofaalinen paluumatka läpitunkemattoman sakeassa lumipyryssä.

Niin Åre kuin Trondheimkin vaikuttivat kuitenkin kivoilta kohteilta - päätettiin yrittää onneamme uudelleen ja suunnata samoille nurkille kesälomalla. Varasin heinäkuulle Årestä mökin viikoksi ja hotellin Trondheimista pariksi yöksi - puitteet perhelomalle kunnossa.

Kuva: Strawberry Home Hotel Katajanokka

No, Pupunen ei sitten lähtenytkään mukaan, sai kesätyöpaikan samoille viikoille Katajanokan vankilasta. 

Kuva: Systeri

Tähän muuten liittyy onnekas sattumus! Vuosittain marraskuussa vietetään Lapsi mukaan töihin -päivää, Pupunen on aina ollut "töissä". Tällä kertaa kummallakaan ei ollut mahdollisuutta ottaa mukaan; ehdotimme, että kysyy Systeriltä, joka työskentelee Strawberry-ketjussa tapahtumatuottajana. Juu, lapsonen oli tervetullut (kuva). Wilmaan alkoi putoilla pitkin päivää "LUVATON POISSAOLO"-viestejä... Ei ollut tullut edes mieleeni, ettei Helsingissä vietettäisi lapsekasta työpäivää! Viesti koululle, poissaolo saatiin muutettua ihan luvalliseksi. "Rokulipäivän" päätteeksi Pupuselle tarjottiin kesätöitä. Ensikosketus työelämään hotellin aamiaiskattauksista ja päivällistarjoiluista, pääsi myös roudaamaan esiintyjien kalustoa, jee!!

No, LAPSETON loma on LUKSUSLOMA, eli ei siinä mitään - kiitos Systerille, joka majoitti Pupusen reissumme ajan ja seuraavinakin kesätyöviikonloppuina.

Mies oli varannut liput WasaLinelta, olisi lyhyempi ajomatka Ruotsin puolella. Ihan kiva, mutta Vaasassa oli lähtöviikonloppuna valtakunnallinen lasten/nuorten jalkapallotapahtuma ja kaikki hotellit olivat täynnä! Löysin sitten booking.comin kautta jonkun karmaisevan loukon, jonne saimme päämme kallistaa. Aamiainen oli onneksi varattu laivalta, joten yöpyminen jäi mahdollisimman pikaiseksi...

Vaasaan ajellessa satoi, ja niin satoi Ruotsin puolellakin... 

Åressa satoi, päivästä toiseen, Trondheimissa paistoi aurinko. Kun lähdimme Norjan puolelle, alkoivat Trondheimissa (kuva) sateet, Åressa paistoi aurinko. Kun palasimme takaisin Åreen, sateet alkoivat uudelleen. Oli aika märkää... 

Kauheasti ei voinut ulkoilla, Koira ei olisi halunnut mennä edes pihapissalle. Ja kun satoi, oli myös kylmä. Tosikylmä. Joka kerran saunoessa värjöttelimme urheasti  hetken terassilla, melkein kuin olisi talviavannossa käynyt...

Todistettavasti aurinkokin paistoi hetkellisesti! Åressa sijaitsee Ruotsin (vesimäärällä mitattuna) suurin vesiputous Tännforsen, korkeus 38 m, leveys 60 m. Keväällä lumen sulaessa touko-kesäkuussa virtaama voi olla jopa 400 kuutiometriä sekunnissa. Aika jytinän piti heinäkuussakin!

Keskimmäisessä kuvassa koira ei ole kauhuissaan, vaan Mies kääntää korvia takaisin "perhosasentoon", ettei niihin menisi kovin paljon vettä - ilmanpaine kun heitteli korvia taka-asentoon... Sen verran pirskotti, ettei täältäkään ihan kuivina selvitty.

Oli silti kivaa. Levollista. Rentouttavaa. 

Kokkailtiin kevyitä lounaita mökissä, iltapäivisin periruotsalaiseen tapaan fiikattiin, iltaisin poikkeiltiin aterioimaan eri ravintoloissa. Tein vähän töitäkin (aikataulupaineita). Lueskeltiin kirjoja, oli aikaa jutella rauhassa. Kudinta en ottanut mukaan - en automatkoille enkä mökkielämäänkään, pidin villasukkalomaa. Tuntui vähän oudolta, mutta yllättäen totuin kyllä. 

Paluumatkalla yövyttiin jälleen Bollnäsissä kuten talvivisiitilläkin, Scandic Bollnäsin salaatit ja skagenit tuli testattua jo kolmannen kerran. Runsaat annokset, ehkä turhankin tanakat. Sattumoisin Bollnäsissäkin satoi...

Kuva: Googgeloitu

Siljalla ja Vikarilla Tukholmaan matkatessa ei voi olla huomaamatta Vaxholmin Oxdjupetissa v. 1733 käyttöönotettua, 40 metriä merenpinnan yläpuolelle nousevaa Fredriksborgin linnoituksen pyöreää tornia, joka aikoinaan on puolustanut kapeaa reittiä. Salmi on niin kapea (kapeimmillaan 180 m), että tuntuu kuin voisi melkein hypätä reelingiltä rantapenkereelle. Pyörimme näillä nurkilla jo talvella, lunta vihmoi kuitenkin niin ankarasti, ettemme lähteneet kallioille liukastelemaan. 

Kuva: Googgeloius

Mies halusi palata kesäkeleillä, joten viimeinen päivä ja yö vietettiin ihan liki tunnelmallisessa Hotell Vaxholmissa. Hotellin edustalta aukesi näkymä vielä vaikuttavampaan - kokonaisen saaren laajuisen - Vaxholmin linnoitukseen.

Hah, emme käyneet kummassakaan. Satoi...

Sontikat ropisten juoksimme hotellin läheiseen pizzeriaan, La Casa Vaxholm. En ole mikään suurensuuri pizzan ystävä, se on yleensä vihoviimeinen hätävara. Mutta nyt on kyllä pakko oikein kuvan kanssa postata, sain niin ylivertaisen elämyksen - vertaansa vailla ehkä ikuisesti, siis yksinomaan hyvällä tavalla!! 

No, Vaxholmiin varmaan vielä palataan... Mies on sitä mieltä, että yritetään vielä kolmannen kerran: Vaxholms Julbord lienee jonkinlainen instituutio. Tukholmasta pääsee suoraan Vaxholmin linnoitukseen Joululaiva M/S Mälar Victorialla. Saapa nähdä, mitä silloin tulee taivaalta...