Tumpputuska

Tumppu.

Lapanen? Kinnas? Rasa? Vanttuu? Hanska? Rukkanen?

Lapsuudessa tumppu oli aina tumppu, Ammi-tädin tekemä. Tai Naimi-tädin. Varmaan joskus myös Kaste-tädin tai Helmi-tädin. Vai olikohan niin, että Helmi-täti ei kudoskellut, vaan pisti pasianssia? No, kuitenkin, sittemmin sana on saanut vähän vastenomaisen kaiun: tumppu on tumppu. Tumpelo, tomppeli, toistaitoinen tunari - sanalla sanoen tohelo.

Ja just sellainen tumppu olo on nyt, ollut jo tammikuun lopulta alkaen. Pitäisi meinaan tehdä tumput. Eikä ota onnistuakseen! Lumetkin jo sulaneet ja tumppuja odottelee muuan nuorimies, joka ihan itse suunnitteli mallinkin. Eikä vaan tule valmista!!

Ensin tein ihan yksinkertaista perustumppua yksinkertaisesta langasta. Luiru, kädethän sellaisissa paleltuu! Päätin tehdä Intsun tapaan: samaan rannekkeeseen kaksi tumppua päällekkäin. Uuuuh, ei onnistunut! Sitten keksin kokeilla yksiväristä kirjoneuletta: kahdelta kerältä vuorotellen yksi silmukka. Pinnasta tulee tosi rumaa, mutta langanjuoksut tekevät sentään tumpuista lämpimämmät. Ihan hyvin meni, kunnes unohdin vaihtaa väriä - lapsosella pitäisi olla avaruusolion pillisormet. Homma seisoo taas, pitäisi purkaa...

Tumpputaito ei olisi pahasta!

Ammi-täti teki tumppuja aina samalla mallilla. Varmaan niitä oli useammat (täytyikin olla, koska pureskelin peukalonpäät aina puhki), mutta erityisesti sammaleenvihreä-ruosteenkeltainen -yhdistelmä on jäänyt mieleeni. Ja se kuviointi, tumput olivat paksut ja lämpöiset!

 

Aloin googgeloida tumppukuvia erilasilla hakusanoilla ja HA-HAA!!, löysin juuri sen oikean mallin Palokan koulun 7-9 luokkien tekstiilityön blogista (josta kuvankin kähvelsin!!) ja ihan OHJEen kanssa!! I-H-H-A-H-H-A-A!! Kiitos Palokan palleroiset!

Kunhan sinnittelen "kirjoneuleet" valmiiksi (ehkä seuraavan talven pakasiin mennessä?), alan harjoitella näitä! Haluan Pupuselle samanlaiset KENNOLAPASET kuin itsellänikin aikoinaan oli...

 

Remppa-apatiaa

Kiitos myötätunnosta! :o)

Toissapäiväiseen viitaten: tsekkasin vanhoista merkinnöistä, milloin tässä töllissä on viimeksi tehty OIKEAA remonttia. Siis sellaista remppaa, joka antaa aihetta myös jonkinlaisiin sisustuksellisiin toimenpiteisiin, ilmeen kirkastamiseen, uusiin hankintoihin tai vanhojen viksautuksiin. IÄISYYS SITTEN!

08/2013 Uusittiin saunan kiuas. (Erinomaiset löylyt, muttei juuri sisutuksellista arvoa.)

08/2013 Leivinuunin piippuun lisättiin propelli, liittyy jotenkin vetävyyteen. (Uunia edes lämmitetään tuskin koskaan, vain pahimmilla pakkasilla ja joskus hirvipaistia varten. Ei lisäarvoa sisustusnäkökulmasta katsoen.)

07/2013 Mies laatoitti alakerroksen alatasanteen ja kellariraput. (Tyhjä tila, ei MITÄÄN sisutettavaa).

10/2012 Uusittiin sähkövetoja. (Tooooooooooooodella tylsää!! Muutama valaisin vaihdettiin samalla, mutta mitä asiaa saa jostain tylsästä plafondista? Tai paristakaan??)

10/2012 Mies maalasi pukuhuoneen lautaseinän, sisustusiloa koukkujen valinnasta, tuolitkin vaihdoin.

 

09/2012 Sivuvintin kaaos helpottui uusilla lankakoreilla, mutta toiveistani huolimatta lattia jäi vielä uusimatta. (Sisustuksellisesti merkittävää, koska nyt löydän vintin perukoilta sisustustyynyt! No, myönnettävä se on, tuo siisti käytävä alkaa olla jälleen täynnä tavaraa, lähinnä patjoja...)

08/2012 Ei varsinaista remppaa, mutta pientä siistimistä kodinhoitonurkkauksen saamiseksi. (Voiko muutaman sinkkitavaran sijoittelua nimittää sisutamiseksi??)

08/2012 Ja kun vauhtiin pääsin, järkkäsin samalla koiranruokakellarinkin samanmoisilla Ikeoilla. (Eikä sekään millään muotoa sisustamiseen liity, tai ei ainakaan muutamaa kukkaruukkua enempää).

07/2012 Vanha takka purettiin, tilalle Kerman saven kaakelitakka. (Ja kaikki huonekalut palasivat vanhoille paikoilleen operaation jälkeen, ei mitään uutta sisustuksessa!)

01/2012 Uusittiin öljypoltin. (Uuuuuuuh!)

 

12/2011 Uusittiin autotallinovet. (Hoh-hoijaa!)

Jä näiden lisäksi toki monia patterinvaihtoja, pistokkeidenasennuksia, lämmönsäätöjärjestelmiä, kattotiilien korjauksia, tikapuiden vaihtoja, rännien uusimisia sun muita mielenkiinnottomia asioita, joita en ole viitsinyt edes ylös kirjata! (Puuuuuuuuuuh!)

Eli pitää muistella niinkin kauas kuin KOLMEN VUODEN TAAKSE, kun edellisen kerran on tehty jotain mielenkiintoista ja kohottavaa!!!

03/2011 Yläkerran suihkuhuone valmistui!!

... ja seinän taakse ompeluhuone - ennen vai jälkeen, kuka sitä enää muistaa??

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että TOKI täällä tapahtuisi enemmän, jos meitsi vain suostuisi tarttumaan maalitelaan. En vaan voi mitään, mielestäni maalaushommat ovat

I-K-Ä-V-I-Ä!!

Enkä suostu käyttämään sirkkeliäkään, pelkkä äänikin saa hampaat kalisemaan. Porakone on liian miehinen ja suosimani ruuviväännin on aika onneton peli oikeissa remppahommissa.

Miehellä on pitkät työpäivät, joten remppaa tehdään lähinnä myöhäisen kesäloman korvilla (jos huomasitte, melkein kaikki nämäkin tehty syksyllä), enimmäkseen Miestä (ja Appiukkoa) kiinnostavissa kohteissa. Siinä on meitsin kauneudenkaiho jäänyt toissijaiseksi. Ja jää siis tänäkin kesänä...

VAIKKA Mies kyllä ohimennen sanoikin, että pitäisiköhän samalla uusia jompikumpi vessoista, kun kattilaremontissa kutsutaan oikea lvi-firma hommiin, menisi siinä vähän kuin samalla vaivalla.

RUPEAN HETI SUUNNITTELEMAAN, ihan vaan varmuuden vuoksi - silläkin uhalla, että jää vielä (turhaksi todetuksi) haaveeksi!!

Muumitusta

Vaikka "virallinen" muumimukien keräily onkin päättynyt, en vaan voinut vastustaa!! Innostuin niin mukit nähdessäni, että nappasin heti ostoskärryyn - vaikka periaatteenani onkin ollut muumimukien halppisbongailu, siis tarjousten hyödyntäminen. Prismasta olisi saanut edullisemmin kuin Citymarketista (tiedoksenne, olkaapa meikäläistä fiksumpia!).

Illalla kun sitten bongailin muumi-uutuuksia, huomasin että kolmaskin muki on tulossa kauppoihin: "Purjehtien Tahmatassun ja Tuutikkin kanssa". Huhtikuussa, oletan.

Tove100-mukihan on kaupoissa jo hetken ollutkin, muttei vielä päässyt meille asti. Toki sen hankin, prilleillä ja ilman.

Arabia juhlistaa Tove Janssonin syntymän 100-vuotisjuhlavuotta Toven juhla -sarjalla, jonka kuvitus pohjautuu Janssonin Vaarallinen matka -kirjaan. Juhlavuoden mukiin on ikuistettu hetki Muumien puutarhajuhlista. Kuvituksen on tehnyt taiteilija Tove Slotte Janssonin Vaarallinen matka -kirjan pohjalta. Juhlavuoden erikoisuutena joka kuudennesta mukista löytyy mukin sisäpuolelta silmälasikuviointi. (Lähde: Iittala verkkokauppa)

Ah-hah-haa, kevään uutuuksilla saan korvattua ne  paremman puutteessa "keräilykappaleiksi" päätyneet 5 emalimukia, joista en niin erityisemmin perusta. Saavatten siirtyä mökkimukeiksi, niihin on kiva keräillä mustikoita mättähiltä, ihan siitä mökin seinänpielestä.

Pistänpä tähän vielä mieluisimman joululahjani! Pyysin ja sain, vaikka Mies ei tätä kovin kummoisena lahjatoiveena pitänytkään. Eipä arvannut, kuinka paljon juhlaboxista on iloa ollutkaan! Sisältää kaikki Suomessa nähdyt Muumilaakson tarinoita -jaksot sekä Muumipeikko ja Pyrstötähti -elokuvan, yhteensä nelisenkymmentä tuntia mitä parhainta viihdettä. Nyt on 15. dvd menossa - samaa katsotaan aina pari päivää, kielenopetusmetodina. :o)

PS. Miksei yhdessäkään muumimukissa seikkaile noita ja Aliisa, vaikka esiintyvät (melkein?) jokaisella dvd:llä?? 

Ei vieläkään!!!

Jaahas.

Eipä sitten tulevanakaan suvena aloiteta olo- & ruokailuhuoneen remppaa. Ei aloiteta, ei. Ei tosiaankaan. Ei pienintäkään toivetta.

Mistäkö tiedän??

Tästä:

Kellariin on ilmestynyt uusi öljy/puukattila ja uusi varaaja. Asennetaan kesällä. Kesällä EI siis vaihdeta lämpöpattereita, ei poisteta verhokoteloita, ei hiota parkettia, ei levytetä seiniä, ei rakenneta astiavitriiniä vaatekomeroiden sijaan, ei tapetoida, ei maalailla - ei, ei, ei.

Ei niin pienintäkään toivetta.
(Varaajasta piti poistaa pellit, että mahtui ovista sisälle, kiinnitetään kyllä takaisin.)

Onhan se kivaa, että lämpöä piisaa - silti miesväen priorisointikyky on mielestäni TÄYSIN vääristynyt. Pah!

PS. Kajahtaneinahan meitä pidetään, kun satsaamme vielä öljyyn. Mies ei usko maalämmön edullisuuteen, kun sähkön hinnoittelu ennemmin tai myöhemmin muuttuu kulutusperusteiseksi (siis kulutushuippuina kalliimpaa) - ja maalämmitys on kovilla pakkasilla yksi sähkölämmityksen muoto.

PPS. Minä puolestani haaveilen aurinkoenergian hyödyntämisestä - sekin onistuu tällä pömpelillä. Aurinkopanelit vain puuttuvat, ja se aurinkokin... :o)

Hitausliikettä

Neljättä viikkoa olen nyt pähkinyt ja päätökseni tehnyt. Kiitokset ihanista kommenteista, kannustuksesta!

Elämä on nykyisin todellista HITAUSLIIKETTÄ (slow movement)!!

Hitausliike tai hidastaminen, on ajattelutapa, jossa tavoitellaan asioiden tekemistä mahdollisuuksien mukaan rauhallisella ja hitaalla tahdilla. Sen suosio lisääntyi maailmalla varsinkin 2000-luvulla. Melu, saatavilla oleminen ja niiden kaltaiset ilmiöt ovat asioita, joille liikkeen on arvioitu toimivan vastakkaisena voimana.Tavoitteena on asioiden tekeminen oikealla nopeudella. (Lähde: Wikipedia)

Aamiaiseen menee helposti puolituntinen (sen verran meitsillä on tosin aina mennyt aamun käynnistämiseen), lounastauko venähtää tunniksi, lähikauppareissuun saa kulumaan useamman tunnin (jos olisi lunta, reissu sujuisi pulkkaillen rivakammin, nyt vaan tallustellaan), koiratkin ovat oppineet hidastamaan vauhtia päivälenkeillä - ja tottuneet siihen, että talutin laahaa vapaana perässä, kun pieni ulkoiluttaja ei aina muista pitää remmistä kiinni. Katselen päivät pääksytysten Muumeja, kokoan legoja, heittelen palloa, iloitsen kakasta, lurittelen lastenlauluja, nimeän esineitä ja asioita.

Päiväunien aikaan koitan vähän siivoilla (ellen sitten nuku itsekin), illalla olen jotakuinkin kanttuvei samaan aikaan Pupusen kanssa. Käsitöille ei ole riittänyt aikaa eikä oikein mielenkiintoakaan. 

Olen AINA kauhistellut perheitä, jotka maleksivat kauppakeskuksissa koko perheen voimin, ikään kuin yhteisenä harrastuksena. No, yllätyksekseni olen ihan samaa maata itsekin...

Miehen vapaapäivinä Ideaparkkiin lähdölle löytyy aina jokin muodollinen syy: Pupunen tarvitsee jumppatossut, Mies mielii uusia verkkareita, pitää hankkia muutama lahja tai astianpesukoneeseen pesutabletteja... Hah, kaikki löytyisivät täältä kylältäkin, mutta tuleepahan kierrettyä muutkin kaupat, hankittua jotain enemmän tai vähemmän tarpeellista (mieluiten poistotangoista tai alekoreista), samalla näkee ihmisiä ja tulee syötyä vähän tanakammin kuin kotosalla. Varsinkin Coyotessa (suosittelen, erityisesti lastenlistan lohiannosta - uppoaa Pupuseen kuin mämmi mummoon).

Ehkei maanantaiaamuinen temppurata ja keskiviikkoiltainen lastenkuoro riitä tyydyttämään tarvettani ihmisten ilmoilla oloon? Pakko lähteä shoppailukierrokselle??

Aikuiskontaktien puutteessa olen taas, pitkän tauon jälkeen, tilannut muutamia lehtiä. Kodin kuvalehti, Maalla ja Talo&Koti ovat vaan aika nopeasti luettu läpi, niiden viihdearvo jää varsin vähäiseksi - ja vuorovaikutus kovin yksisuuntaiseksi.

Olen ajatellut mahduttaa viikko-ohjelmaamme myös perhekerhon ja ehkä perhekahvilankin (nimen perusteella niissä tapaisi myös aikuisia). Olen myös päättänyt jatkaa bloggailua (hitausliikkeen sallimissa rajoissa tietenkin), yhtä paljon tuulettaakseni päätä kuin tavatakseni aikuisseuraa virtuualisesti. Käsityödokumentaatioon tuskin on isommin tarvetta (muuten käsitöille olisi kyllä tarvetta), mutta josko niitä vapaapäivien shoppailukierroksia vaihtaisin jorinointiin...

PS. Kuvien veturit ja Briot ovat Veljentytöiltä perittyjä, ratapätkiä hankin lisää Ikeasta ja Biltemasta, Veljentytöt kokosivat lomallaan (Nuorempi hiihto-, Vanhempi abiluku-) junaradan Pupuselle. Ah, miten ihanan kiireetöntä leikkiä nykylapsosten tietokonepelien sijaan!

Laskiaisrokka

Vaikka laskiainen melkein tulikin juhlittua ennakkoon, en sentään ehtinyt laittaa herneitä likoon liki kuukautta etukäyeen... :o)

Perinten laskiaistiistain hernerokka on ohittamaton tapaus!

Liotettuja herneitä keitellään hiljaksiin vähintään 3 tuntia, mukaan savuluut ja minimissään toiset 3 tuntia hymisevää hauduttelua (tänään rokattiin 8 tuntia). Tekee koirat sekopäisiksi tuoksullaan.

Jälkkäriksi lettusia, totta maar! Hillohyllystä käsiin osunut mansikkainen Bonne oli aika tujakkaa tavaraa (lisä- ja säilöntäaineeton, makeuttamaton, aidoista mansikoista), ehdoton löytö!

Paremman puutteessa

LOTISEVAA LASKIAISTA!

Perinteinen

Blogiklisee tämäkin:
 

Mutta niin se vaan on, tulppaanit tuovat kevään tullessaan!

Järkyttävää, mitä kaikea kevätaurinko paljastaakin!

 Meillä on alkanut ilmaantua

tahmaisia sormenjälkiä

mitä kummallisimpiin paikkoihin...

Ah, MAALISKUU!