Kesäreissu

Non-niin, tiukasti tiivistetty matkakertomus melkein tekemättä jääneestä kesäreissusta... Oli nimittäin meitsillä pitkään sellainen fiilis, että lomaa en pidä, minnekään en mene, mitään en tee, ketään en tapaa enkä mitään haluakaan nähdä, tehdä tai kokea. Olla vaan, mörkönä möllöttää.

Mies piirsi kartan ja jätti sen puolihuolimattomasti ruokailuhuoneen pöydälle. Tiesi taas, mistä narusta vetää! Myös Excel olisi toiminut - pohjapiirroksia, karttoja ja taulukoita kun en vaan voi vastustaa...

Että pakkohan se oli vähän tutkaista valittua reittiä... Mies oli merkinnyt päiväetapit ja kiinnostavimmat nähtävyydet matkan varrelta. Aloin selata booking.comista majapaikkoja ja melkein vahingossa tuli sitten ne varattuakin. Ovela kettu!

Matkaan lähdimme yölaivalla Helsingistä. Pitkän työviikon jälkeen oli kiva pakkailla rauhassa lauantai-aamupäivä, ajella kiireettä satamaan (150 km), syödä hyvin ja rauhallisesti laivalla, nukkua pitkät rauhaisat yöunet, nauttia rauhallinen kuohuviiniaamiainen pitkän kaavan mukaan, siirtyä rauhallisesti autokannelle ja aloittaa matkanteko tyynesti ja rauhoittuneena. Ja rauhoittumista totisesti kaipasinkin! Lähtö Turusta olisi ollut ihan jotain muuta myöhäisine lähtöineen, lyhyine unineen ja kukonlaulunaikaan Tukholmaan saapuen, hapankaalina pohjalla hälisevä buffet-aamiainen itäblokkituristien tönimänä. Juu, ei!

Tavoittelimme lyhyitä päivämatkoja, lomaa on tympeä viettää autossa istuen. Ensimmäinen kohde olikin jo F11-museo Skavstan lentokentän kyljessä (110 km). Pupusta tosin kiinnostivat Ryanairin nousut ja laskut klommoisia hävittäjäkoneita enemmän.

Matkalla toki poikettiin hakemaan matkaevästä Grännasta.

Seuraava päivä kului rattoisasti Husqvarna-museossa (220 km). Täällä oli nähtävää ja ihmeteltävää vaikka kuinka! Pupunen häkeltyi muinaisista polkupyöristä, mopoista ja moottoripyöristä, Mies innostui moninaista piha- ja puutarhavempaimista, itse lumouduin nostalgisten kodinkoneiden ja tuttujen keittiökapineiden tenhosta.

Olin HYVIN pettynyt, ettei tarjolla ollut kunnollista museokauppaa!! Kierroksen jälkeen olisin ollut valmis ostamaan kontillisen valurautalettupannuja ja -patoja, miniatyyrikodinkoneita, peltisiä mainostauluja, ompelukoneen, skootterin, kelaleikkurin ja sievän kamiinan. Toisaalta, eipä lähtenyt myöskään moottorisahaa tuliaisiksi, vaikka Mies niihin onkin pahoin addiktoitunut. Oli tyytyminen pelkkiin t-paitoihin, hah.

Yövyttyämme Jönköpingissä matka jatkui Helsingborgiin (240 km), missä lelumuseo oli pettymykseksemme kiinni. Museotarjontaa riitti silti yllin kyllin päiväohjelmaksi.

Hullunkurinen perhe lomailee...

Aamulla lautalla yli Juutinrauman ja suunta kohti Kööpenhaminaa (60 km). Kylää sai kiertää ympäri tovin jos toisenkin (toista tuntia) ennen kuin löytyi vapaa parkkiruutu kohtuullisen liki Tivolia. Oli kyllä vaivan väärti, 8 hehtaaria silkkaa lystiä maailman toiseksi vanhimmassa huvipuistossa (perustettu 1843). Puinen vuoristorata, Rutschebane, oli vähän tuoreempi (rakennettu 1914). Vemputtimia oli kyllä joka makuun! Tivoliin on sisäänpääsymaksu, rannekkeilla (alueen automaateista saa myös yksittäislippuja) pääsi kaikkiin laitteisiin (pituuden sallimissa rajoissa). Erinomaisen hauskaa - ja vähän turhankin hurjaa meikäläiselle.

 

Tivolissa on upea puisto ja ravintoloita ihan joka makuun, moni paikallinen tuleekin sinne vain hengailemaan ja syömään hyvin - myös omia eväitään. Tivoli on avoinna ilta-yhteentoista, olisi ollut upeaa nähdä se kehutussa iltavalaistuksessa. Kuuden tunnin kieputuksen jälkeen olimme kuitenkin jo valmiit suuntaamaan kohti majapaikkaa, matka jatkuisi aamunkoitteessa.

Auton nokka kohti pääkohdetta, Billundia (265 km). Pupuselle selvisi vasta perillä, minne olimme olleet matkalla! Veljentyttö Nuorempi on kesätöissä oppaana Legolandissa ja oli portilla vastassa - voi sitä jälleennäkemisen riemua!!! Legoilimme pari päivää (siitä myöhemmin lisää), tosin Miehelle riitti yksi päivä palikkamaassa, lähti toisena shoppailemaan Saksan Flensburgiin (2 * 130 km).

Juhannusaattoaamuna lähdimme kotimatkalle, nyt hurautimme Juutinrauman sillan kautta. Aattoiltaa vietettiin Miehen toiveesta Falsterbossa (315 km). Arvaako kukaan mistä paikka on tuttu?

Aivan oikein, Ruotsin miljonääriäiti Maria Montezami viettää siellä kesiään. Tai vietti ainakin yhden tuotantokauden... Nyt Mariaa ei kylänraitilla näkynyt. Mies oli pettynyt (joku ehkä muistaakin Miehen fanituksen...).

Minä olin pettynyt, kun en nähnyt ensimmäistäkään sommarstångia!!

(Paitsi yhden Legolandissa, korkeus n.15 cm.)
.

Muutenkin falsterbolainen Midsommarafton oli aika vaisu - missään ei tapahtunut mitään. Oli kylmä ja vettä vihmoi taivaan täydeltä. Lisäksi olimme nälkiintyneitä, kaikki ravintolat olivat kiinni. Onneksi satamassa oli Kantarellikeisari, keltavahverotoastit maistuivat taivaallisilta.

Hienohiekkainen ranta oli muutenkin viehättävä purjesurffaajineen ja uimakoppeineen.

Kotimatkaa taitoimme rantaa mukaellen, matkanopeus ei juuri 5-kympin yli noussut skåne- ja smålantilaisten kylien läpi körötellessämme (440 km). Pakollinen yöpyminen Oskarshamnissa, sen jälkeen loppumatka Tukholmaan moottoritietä suhauttaen tuntuikin jo lyhyeltä (340 km).

Vielä kaksi päivää Tukholmassa kunnon perusturistien tapaan päämäärättömästi hortoillen ja shoppaillen. Kokonaisen puolikkaan päivän vietimme Vasa-museossa. 333 vuotta meren pohjassa lojunut hylky teki katastrofeja rakastavaan Pupuseen suuren vaikutuksen. Niin suuren, että lasta ei saanut museosta ulos ennen kuin vartija hääsi meidät museon sulkeutuessa...

Illalla laivaan ja aamuvarhaisella vielä viimeinen puristus: Turun satamasta suoraan sorvin ääreen (150 km), arki ja työ kutsuivat.

Matkanteko sujui rattoisasti. Pupunen nukkui ison osan automatkoista, valveajat lauloi - koko Robinin tuotannon moneen kertaan, vähemmän Antti Tuiskua ja Rölli-lauluja, keksi satuja ja leikki merirosvoa. Kertaakaan takapenkiltä ei kyselty, milloin ollaan perillä. Neule eteni tahmeasti, nautin enemmän maisemista ja kivasta tunnelmasta.

Sen verran tuli kuitenkin istuttua, että ehkei pariin vuoteen huvita autolomalle lähteä. Muutenkin kyllä suosittelisin mieluummin suoria lentoja Billundiin, paikan päällä kun olisi kevyesti saanut kulumaan viikonkin...