Lukuhetki

Adlibriksen alkuvuoden alesta ahnehdin kirjoja. Osa hankituista on jo lukemisen jälkeen päätynyt kierrätyslaatikkoon, mutta vielä on moneksi illaksi unikavereita. Nykyisellä lukuvauhdilla pino on selätetty ensi pääsiäiseen mennessä...

Viime aikoina olen lukenut kotimaista kirjallisuutta, onkohan dekkarikiintiöni tullut hetkellisesti täyteen? Vai onko niin, että kun iltaisin kirjoittelen opintojeni kirjallisia osuuksia, niin murhamysteerien ratkominen on vähän liikaa tutkimuksellisten kysymysten lisäksi...?

No, niin tai näin, olen nauttinut opiskelusta kovasti! Aika rankaa se on työn ohessa, tehtävät ovat todella vaativia ja opettajat tuntuvat olevan vielä piirun verran vaativampia. Etäluentoja on kahden viikon välein, viikonloput istun koneella hakkaamassa tehtävien dokumentaatiota, usein viikollakin. Tehtävät ovat aika massiivisia, valmis työ on helposti 50-70 sivuinen, lähdeluetteloa karttuu poikkeuksetta 3-4 sivua ja tietty liitteet vielä päälle. Osa tehtävistä tehdään pienryhmissä, osa on itsenäistä työskentelyä.

Nyt alkaa helpottaa, enää on yksi kurssi tälle keväälle puserrettavana. Perjantaina opinnäytetyölleni nimettiin kaksi ohjaajaa. Ehkä myös aloitusseminaari pitänee järjestää vielä ennen kesätaukoa. Tosin kesäksi ilmoittauduin toiseen opinahjoon suorittamaan yhden YAMK-opintokokonaisuuden, opinnäytetyöni aihetta sivuten...

Syksyllä sitten jatkuu ja loppukin alkaa häämöttää (opintopisteitä koossa jo 55/90). Muutama vaivainen (???) kurssi syksylle ja sen jälkeen saankin keskittyä vain lopputyöhöni. Ehkä tuohon puolen metrin huojuvaan pinoon pitäisi kuitenkin vielä hankkia muutamia kotimaisia? Ihan vaan varmuuden vuoksi, etteivät ne murhamysteerit veisi voittoa...?