No, Mies on käynyt jo useamman kerran, puunhakkaajaa ja metsuria ja ties mitä metsänpeikkoa leikkimässä. Puukuormia on tullut kotiin jo liiterintäysi. Pupunenkin on käynyt muutaman kerran, kalastelemassa. Minä en!
Pieni on mökkipaha, ei sinne sänkyjä saa mahtumaan järkevästi. Ei, vaikka kuinka noituisi!
Tyydyttiin siis järjettömään.
Runkopatjoihin.
Joita kumpikaan ei olisi halunnut.
Siinä ne nyt ovat.
Mökillä pitää olla mukavia istuskelupaikkoja - siis sohva. Ja sohvallahan en
enää nuku, en!! Mutta kaikkea kun ei voi saada, on tyydyttävä kompuroiviin kompromisseihin.
Vaihtoehtoja tutkittiin toki tusinoittain: erilaisia yksittäisversioita,
sivustavedettäviä, sohvasänkyjä, kerrossänkyjä, parvirakennelmia -
heteka taisi olla ainoa vaihtoehto, jota en googlaillut tai poikennut
minnekään mittailemaan...
Eikä tilaa tosiaankaan ole liiemmälti!
Ei ole myöskään enää paikkaa telkkarille...
... tv:n alla ollut lipasto kun tungettiin ovensuuhun.
Appiukko saa slaagin, kun ruuvaamme tv-telineen hirsiseinään (niihin ei saa tehdä reikiä...).
Viimein oli oikeanlaisia työkaluja mukana ja saimme myös
ihanalta Terhiltä tilaamani tiffany-työn paikoilleen!
UPEA!
Terhillä on ilmiömäinen kyky visualisoida ja toteuttaa
epämääräiset ja hahmottumattomatkin toiveet!
Toivottavasti vielä tämän suven aikana saamme kaapin sisään asennettua valon,
työtä korostamaan.
Ai miten yö sujui??
Nukuin erinomaisesti!
Ensimmäisen kerran sitten Pupusen kotiintulon sain kunnon mökkiyöunet!
En heräillyt pitkin yötä selkäkipuun, kivistäviin lonkkiin, puutuviin käsiin, jomottavaan niskaan, sohvan natinaan, hyttysten ininään, kuumuuteen, kylmyyteen tai muuhunkaan sappea kiehuttavaan kiukunaiheeseen!
Luxusta!! Runkopatjalla?? Oih.
Nyt pitäisi löytää kiva ja helppo ratkaisu päiväpeitteiksi.
Myös värisävyt pohdinnassa, vinkit tulisivat nyt tarpeeseen...
