Karavaanari on kaikkien kaveri

Kun työt on loppu, loma alkaa
minä painan kaasujalkaa
Vaunuun perhe, mukaan grilli
edessä on loma villi...

Ei ole Samuli Edelmanin vika, että oltiin männäviikolla teiden tukkona!

Jo pitkään olemme suunnitelleet, että olisi joskus kiva kokeilla matkailuautolomaa, sopisiko moinen matkustustapa ja elämäntyyli meille. Nyt siihen tarjoutui oivallinen tilaisuus, kun Touring Cars tarjosi Sisarelle blogiyhteistyötä.

No, Systerillähän ei ole ajokorttia - mikä koitui meidän eduksemme, kun Veli vaimoineen eivät reissuun kerinneet. Miehen kesäloma sattui sopivasti ruska-aikaan ja ajokortissa on kirjaimia vaikka muille jakaa. Tosin tämän auton kuljettamiseen olisi kai riittänyt ihan vaan B-korttikin, joten meitsilläkin olisi ollut mahdollisuus toimia kuskina - uskallusta ei kuitenkaan ollut riittämiin ison auton liikutteluun, vaikka melko rohkea ratinpyörittäjä olenkin.

Mutta juu, aloimme siis suunnitella ruskaretkeä pohjoiseen. Koska tuntui älyttömältä hukata viikon reissusta kaksi matkapäivää ajamalla Vantaalta pohjoisille rajanylityspaikoille ja takaisin, varasimme auton Rovaniemeltä.

Kimpsut kasaan ja yöjunaan! Aamiaisen oli varannut Rovaniemen asemaravintolasta, erinomainen alku ensimmäiselle retkipäivälle - hakkasi linjastosämpyläkaffeet mennen tullen niin maussa, esillepanossa, hinnassa kuin tunnelmassakin. Iso plussa haudutetusta aamupuurosta! Saimme nukkua junassa pidempään, kun ei tarvinnut suunnata kukonkiekaisun aikaan ravintolavaunuun!

Taksilla Touring Carsin toimistolle. Katsoimme hyvän opastusvideon ja saimme vuokraamamme lisätarvikkeet mukaan. Vielä käytiin kauttaaltaan auton naarmut, kiveniskemät ja muut mahdolliset klohmut läpi ja saatiin lisäohjeistusta keittiövarustuksen ja muiden vimpaimien ja mittareiden käyttöön ja tulkintaan.

Seurue autoon ja Citymarketin pakettiautomaatille. Petivaatteiden vuokra tuntui aika tyyriiltä, joten postitin peitteet ja vuodevaatteet automaattiin itselleni noutoa odottamaan. Tyynyt ostettiin vasta Rovaniemeltä, ne kun XL-pakettiin eivät mahtuneet. Vielä kurvaus Lidl'iin ja kassikaupalla perusretkievästä mukaan, vain tuoretuotteita olisi tarve täydentää matkan varrelta.

Ja ei kun nokka kohti rajanylityspaikkaa. Tarkempaa suunnitelmaa ei ollut kuin että Lofootteja kohti lähdetään ja takaisin ei tulla samoja jälkiä. Ajetaan sen verran päivässä kuin huvittaa ja pysähdytään aina kun haluttaa - päivämatkoista tuli silti aika pitkiä! Mittariin kertyi n. 2100 km, löpöä lurahti noin 250 litraa.

Yöpymispaikkamme reissun aikana:

1. yöjuna Tampere - Rovaniemi

2. Överkalix, Ruotsi

3. Björkliden, Ruotsi

4. Offersøy, Lofootit

5. & 6. Kabelvåg, Lofootit

7. Slettnes, Pohjois-Norjassa Storfjodenin (Isovuonon) rannalla

8. Levi

9. yöjuna Rovaniemi - Tampere

Kuva kuvattu Joulupukin apulaisen ottamasta potretista.

Viikon reissun päätteeksi jaoimme kaiken ylimääräisen Leville majoittuneille karavaanareille, peitteet pakattiin takaisin laatikkoon ja pakettiautomaattiin, matkapakaasit lukittiin Rovaniemen aseman säilytyslokeroihin ja auto palautettiin noutopaikkaan. Jälleen auton tarkastus uusien klommojen varalta - tuulilasi oli haljennut kiveniskemästä, mutta onneksi oli otettu erillinen vakuutus tuulilasi- ja rengasvaurioiden varalle! Vielä palautelomakkeen täyttäminen ja Touring Carsin tarjoama kyyti Napapiirin Joulupukin Pajakylään karvanaamaa tapaamaan.

Junan lähtöä odoteltiin jälleen asemaravintolassa. Ohi leijailevat pizzatuoksukiehkurat olisivat olleet vastustamattomia ellei olisi jo valkoparran luona tankattu poropurilaisia.

Paluumatkalla yöjunassa oli enemmän kuin täyttä, kansainvälinen kirjo ruskaretkeläisiä sekä rajalta etelään suuntaavia pakolaisia. Aamuvarhaisella ExpressBussilla kotiin ja lisänokosille...

Sisko varmasti bloggaa retkestä enemmänkin, itsekin muutaman kuvakoosteen vielä raapaisen...