Kesätöihin

En olekaan ollut KESÄTÖISSÄ sitten 1980-luvun - ja huomisesta alkaen jälleen (työuraa kuitenkin > 25 vuotta)!! Olen aika iloinen ja innoissani (ja vähän jännittynytkin), pääsenhän viimein toteuttamaan samalta aikakaudelta kytenyttä ammaattihaavettani!! Toivon (ja uskonkin) sen poikivan vielä vaikka mitä ihanaa, odottamatonta ja mielenkiintoista!! Olen onnellinen, onnekas myös!

Pupuselle se tietää myös muutosta, päiväkotiarki alkaa. Onneksi menee mielellään ja aiempien satunNaisten hoitopäivien perusteella tiedän, että solahtaa vaivatta muiden lasten joukkoon. Varmasti hyväksi: paljon virikkeitä, uuden oppimista, ikäisiään kavereita.

Kuten itsellenikin, hyväksi. Puolitoista vuotta lähinnä vain 4-5 vuotiaan kanssa seurusteltuani tunnen osittain taantuneeni samalle tasolle. Kesätyössäni saan taas käyttää päätäni ja kirjoittaa, joka päivä. Mahtavaa!

Voi siis olla, että täällä horinointi jää lähiaikoina vähän vähemmälle...

Kuva: muokattu HS.fi -kuvasta

PS Heja Sverige! Ei kai kukaan kuvittele, että eiliset häät olisivat jääneet huomiotta?? Pöh ja pah, ei todellakaan!! Kaarle XVI Kustaa ja Silvia saattelivat viimeisimmänkin tenavansa avioliiton satamaan, toki se on juhlan paikka tässäkin töllissä. Prinsessahäissä (19.6.2010 ja 8.6.2013) nautittiin kuohuviiniä prinsessa- (ja paremman puutteessa) bebe-leivosten kanssa. Prinssihäät voi juhlia vähän miehisemmin: olutta ja Kallenmätitahnavoikkareita - juhlatunnelmaa tuli niistäkin, vallankin kun olivat Ruotsimaalta kotiin kannettuja! Valitettavasti unohdin kuitenkin hankkia pienet Ruotsin liput heiluteltaviksi. ;o)

Öljyä laineille?

Edellisen postauksen kierrätysasioissa pysyäkseni, ajattelin kysäistä vinkkejänne...?!

Kaikilla lienee kaapeissaan luurankoja joitain vakiotuotteita, joita ilman ei vaan voi olla ja elää?

Ennen aikaan piti aina olla pullo kuohuvaa jääkaapissa, koskaanhan ei voinut tietää, milloin on aihetta juhlaan!? Lienen ikääntyessäni menettänyt hiilidioksidini juhlamielen, kuohari on vaihtunut aurinkokuivattuihin tomaatteihin ja artisokan sydämiin. Toisaalta niitä osaan käyttää paljon monipuolisemmin kuin skumppaa - monta maistuvaa ateriaa on loihdittu aika tylsistäkin aineksista perusvarastoni pelastamina!

Varastoani täydennän Lidl'stä talouspoliittisista syistä. Ja nuuka kun olen, en raaski(si) lorauttaa purkin aurinkoöljyosuutta haaskioon vaan koitan keksiä sillekin monipuolista ja järkevää käyttöä.

Mies on luvannut vastaanottaa ylijäämän, lorauttaa kuulemma moottorisahan bioöljyksi. Epäilen, että on vain kyllästynyt kokeelliseen keittiööni ja hävittää jäteöljyn tavoin. Ei kai sinne toosaan sentään voi liemessä lilluvia kapriksia, kynnenpalasia, persiljanoksia ja yrtinriekaleita tunkea?

Lorauttelen öljyä salaatteihin salaattikastikkeen sijaan ja voitelen esim. makaronilaatikon vuuan tomaattiöljyllä. Toki muihinkin ruokiin lisäilen oliiviöljyn sijasta, mutta aurinkoöljy ei sovellu kovin hyvin kuumennettavaksi.

Olisiko kenelläkään  uusia ja raikkaita ideoita petrokemiallisiin prosesseihini, mielellään makuvivahteet huomioiden?

11 uutta

Arjen iloja -blogin Sari heitti jo jokin aika sitten "11 asiaa minusta" -haasteella - kiitän ja kumarran!! Ja viimein vastaankin! :o)

Hopeahärkki

1. Mikä on arjessa parasta?

Tavallisuus, turvallisuus, tasapaino. Rehellisesti sanoen en kyllä kestäisi tavallista arkea kovin pitkään, ellei niitä juhlahetkiäkin olisi välissä. ;o)

Syreeni

 2. Millainen kuluttaja olet? Kierrättäjä vai uuden ostaja?

Olen surkea ja taitamaton kirpputorishoppailija, ostan pääsääntöisesti vain uutta. Muuten olen innokas kierrättäjä: paperi-, pahvi-, lasi-, metalli-, paristo-, palautuspll/tlk-, elektroniikkaromu- ja biojäteastiat ovat saaneet pysyvän sijan huushollistamme. Lisäksi kotona on erilliset laatikot kiertoon meneville aikakauslehdille ja kirjoille sekä vähän isompi lodju, johon kerätään seuraavaan kirppispöytään menevää turhaksi todettua tavaraa. Sopimaton vaatetavara toimitetaan pääsääntösesti hyväntekeväisyyteen (Sininauha, SPR, harvemmin UFF) ja kodintekstiilit löytöeläinkoteihin.

Spring Green

3. Mikä kotityö on vastenmielisin?

Imurointi, ehdottomasti imurointi! Mies yleensä imuroi, mistä olen ylenpalttisen kiitollinen. Joskus takavuosina, kun selkä kremppasi, fysiatri sanoi imuroinnin olevan selkävaivaisen surma. Sitä en ole KOSKAAN paljastanut Miehelle, että fysiatri neuvoi myös, miten imurin letku pitää kietoa vyöräisten ympärille, ettei selkä rasitu... ;o)

Luumupuu Kuokkala

4. Salainen paheesi? :)

Ööööö, eihän se sitten ole salainen, jos sen täällä paljastaisin!? Tai ne...

Candy Club

5. Suurin haaveesi?

En haaveile suurensuuria, koitan enemmän nauttia olemassa olevasta. Eläkepäiviä olisi kiva viettää jossain keskeisemmässä Euroopassa, kunhan on ensin saanut tehdä pitkän, antoisan ja mieliinpainuvan työuran.

Cunningham's White -alppiruusu

6. Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Elämän ainutlaatuisuus, Mies ja Pupunen.

Saskatoon

7. Mikä kokemasi asia on kasvattanut sinua eniten?

Enkelipojan kuolema (1995) muutti melkolailla elämänasennetta. Elämässä on niin  paljon iloittavaa, ihan pienestä ei kannata isosti valittaa.

Anja-rouvan perintönarsissit <3

8. Mikä on sinulle paras tapa rentoutua?

Kässy, tavallisimmin se villasukka, mutta mikä tahansa muukin käy. Kaikki kurssit sun muut kässyilevät sosiaaliset tapahtumat ovat ihan luxusta.

White Triumphiator

9. Miksi aloitit bloggaamisen?

Aikaa tappaakseni Pupusta odotellessa.

Punaherukka

10. Minkä asian muuttaisit itsessäsi, jos voisit?

Montakin asiaa, olen melkoinen tärpästikkeli (sanoi ekan poikaystävän äiti). Arjessa helpottaisi eniten pidempi pinna, kärsivällisyyden hyve. Olen koittanut lääkitä vaivaa D-vitamiinilla (jota suositteli taannoinen esimieheni kärttyisyyteen, kun en sietänyt asioiden tahmeaa etenemistä...).

Kärsivällisyyden (patientia) ja kestävyyden hyveet – rakkauden johdannaiset – eivät ole pelkkää hampaan puremista. Ne ovat vakaata taipumusta toteuttaa sitä, mikä hyvää on.  (Hyvejohtajuus.fi)

Miss Bateman, Ooh la la tai Madame Le Coultre
(en muista ilman kukkaa, minkä millekin paviljongin kulmalle istutin...)

11. Minkä taidon haluaisit oppia?

Koulussa lauloin kuorossa (altto). Toivoisin heleämpää ääntä, kykyä jonkin soittimen hallintaan sekä letkeyttä tanssilattialle. Onneksi Pupunen on melkomoisen musikaalinen ja riivatun rytmitajuinen, saan retuuttaa häntä muskarissa ja toivottavasti jatkossa jossain tanssiseurassakin... ;o)

Purppuraomenapuu Royal Beauty

KIITOS SARI haasteesta!!

 Tällä kertaa en laita haastetta eteenpäin, sen verran ehdin sitä jo roikottaa...

PS. Kuvat pääosin ennen reissuun lähtöä otettuja. Matkan aikana menetimme ikävästi pensaskirsikoiden, omenapuun ja koristeomenapuun kukinnat.Tuoksu on vielä jäljellä. :o)

Scania Museum

Laiva Tukholman satamassa klo 06.00 - siihen aikaan ei isommin ole aktiviteetteja tarjolla, joten lähdimme ajelemaan kohti eteläisempää määränpäätä. Toki pysähdyttiin tankkaamaan ja perinteitä kunnioittaen ekaan isompaan rautakauppaan! Syynättiin tapetti-, valaisin- ja vedinvalikoimat, mutta poikkeuksellisesti mitään ei tällä kertaa tarttunut mukaan. Pienelle puutarhaosastolle juutuin, onneksi oltiin niin alkumatkassa ettei edes minun älyvärkilläni otettu mitään autoon kuivumaan. Loppumatkan sitten osasinkin jo vältellä kaikkia puutarhamyymälöitä....

Ensimmäinen "oikea" pysähdyspaikka Södertälje ja siellä Scanian museo. Museossa on noin 80 näyttelyesinettä Scanian yli 120 vuotiselta taipaleelta:

 automobiilejä

kuorma-autoja

 onnikoita

 ambulansseja

 junavaunuja

 rekvisiittaa

aikalaismiljöitä

 historian havinaa

ja tuoreempaakin kalustoa.

Kaikissa näyttelyesineissä oli myös suomenkielinen esittelyteksti.

Miesväki viihtyi!

Eikä meitsilläkään mitään automuseoita vastaan ole.

 Poikkeamisen väärti kohde!

(Ei sisäänpääsymaksua.)

Marcus Wallenberg Hall

 Vagnmakarvägen 2
15132 Södertälje

(Ehdottomasti ei mikään blogiyhteistyö vaan yksinomaan kiva kohde.)

Kotona taas!

Tehtiin pieni kesäretki, koirilla viikon loma koirahoitolassa. Luulen, että kaikilla oli kivaa!

Mennen tullen yövyttiin mökillä, koiria vietäessä ja noudettaessa (kuva). Pikavisiitit kevyin eväin, kunnon löylyt ja maailman parhaat unet. Taivaanvuohi konsertoi viihdykkeeksi. Tänään lähtiessä löysin kaksi hiirenpapanaa, yök. Tietää, että ensi kerralla tyhjennetään koko mökki ja desinfioidaan taas nurkasta nurkkaan.

Tarkoitukseni oli bloggailla reissusta parhaita paloja, mutta olin ilta toisensa jälkeen ihan kanttuvei päivän ohjelma-annista. Muutama kooste tuonnempana.

Saatuani satamassa viimeisen Madrid-sukan valmiiksi, jatkoin luontevasti vielä yhden piirakkaparin verran, olihan Seiskaa ja puikot tyrkyllä. Koko 38/40, 101 g, lahjalodjuun.

Sain myös "virallisen lomakässyn" jonkinmoisille alulle. Opiskeluaikoina tein villapaidan viikossa, nyt vasta puolitekoinen helmus puikoilla. Ikääntyessä tahti hiipuu? No, kokokin oli silloin nykyistä pienempi...

Lankalaihis 05/2015

Toukokuu kurjistaa tilannetta entisestään, lankaläskiä karttuu... Tarkoitus oli vuodessa vähentää lankavarastoa 4 kilolla, mutta uutta lankaa on toukokuun loppuun mennessä tullut tölliin jo yli 12 kg verran! Tällä hetkellä laihisteltavaa on 8,249 kg neljän kilon alkutavoitteen saavuttamiseksi.

TOUKOKUUN VARASTOSALDON LISÄYS (3,850 kg):

OMAT LANKEEMUKSET (kuvassa):
700 g Drops Fabel Print
300 g Drops Big Fabel Print
600 g Novita Nalle
1500 g Novita Miami
VELJENTYTTÖ NUOREMMAN TILAUS:
600 g Novita Seiskaa ja Nostalgiaa (SAATU) + 150 g toheloinnin vuoksi omaa hankintaa

TOUKOKUUN  VALMISTUNEET:

 3 paria nyörisukkia (603 g)

2 paria "kerhotätisukkia" (302 g)

3 paria "tilattuja" sukkia (341 g)

Veljentyttö Nuoremman "tilaus" (511 g)

2 paria ihan muuten vaan (237 g)

Yksikään näistä sukkapareista ei jäänyt omaan käyttöön,

matkasivat akselille Perämereltä manner-Espanjaan. :o)

Muut (100 g)

Kaikenkaikkiaan toukokuussa neuleiksi on vääntynyt 2,094 kg, mutta koska lankalaihiksessa huomioidaan myös muilla tavoin keventynyt lankavarasto, kirjaan mukaan myös kirpputorille päätyneen lankapussin 95 g (2 vyötteetöntä kerää) = 2,189 kg varastonvähennys. Kunniakkaampaa olisi tietty laihtua vain oman käden kautta...

Paljon paremmin ei mene ompelurintamallakaan, pelkkiä muutaman sauman tekeleitä...

Tuliaissukkia Madridiin

Veljentyttö Nuorempi (17 v) lähtee kesätöihin au pairiksi Madridiin. Kysyi, josko tekisin tuliaissukat isäntäperheelle - ja minähän lupasin...

Vt Nuorempi toi Seiskaveikat (lankalaihis +600 g) Marianne-karkkien innoittamina, joita tietty myös viedään Suomen tuliaisina Espanjan auringon alle. Tosin sini-valkoiset ovat mielestäni yhä edelleen Mariminttejä, vaikka Fazer muuta koittaa väittääkin! (Kuva googgeloitu & muokattu.)

Vähän kiire oli tulla!! Ei muuten, mutta kun otin epähuomiossa väärät langat mökille mukaan, missä piti kutaista viimeiset - erheen huomasin tietty vasta perille päästyä. Lähikaupasta (15 km) ei löytynyt lankoja lainkaan, kaukokauppa on ihan liian kaukana, että olisin lähtenyt langanhakuun.

Sunnuntaina paluumatkalla poikkesin heti 12 jälkeen ekaan auenneeseen liikkeeseen lankatäydennykselle (lankalaihis +150 g) ja jatkoin tikuttelua autossa. Kotiin poikettiin vaihtamaan romppeet takakonttiin ja jatkettiin uusiin seikkailuihin. Valmistuneet sukat jätettiin matkan varrelle, viimeisen päättelin satamassa ja lykkäsin postilaatikkoon, ehtii vielä perille ennen Veljentyttö Nuoremman reissuun lähtöä!

Pähkäilin pitkään poikain sukkien kanssa; tiedossa vain ikä, koiven koosta ei harmainta hajua. Kuvittelin asian helpostikin ratkeavan googgeloimalla - katin kontit! KaksPlussan keskustelupalstan mukaan suomalaisen 11-vuotiaan koko vaihtelee 34-46, 13-vuotiaan 36-47. Hah, johan helpotti!? Tein sitten jotain siltä välitä, toivottavasti mieluummin vähän liian isot kuin pienet. Ylipäätään toivon, ettei perhe oli kovin isojalkaista sorttia!!

Isä, koko 42, 106 g

Äiti, koko 38, 114 g

Poika 13-vee, koko 42, 112 g

Poika 11-vee, koko 38, 96 g

Tytär 6-vee, koko 30, 83 g

Yht. 511 g

Hyvää kesää Enkuli!

.