Reissu

KristiinaS ehti jo ihmetellä, missä oikein kävimme, kun kohteet vilistävät sekasin.

Minkälainen teidän lomareissu oikein on ollut? Mallorca, Vatikaani, Rooma, Marseille . . . mitähän vielä on jemmassa.

Jaa, no juu, poikettiin myös Sisilian Palermossa ja Valenciassa, reissuun lähdettiin Savonasta. Lennot Amsterdamin kautta Milanoon.

Kulkupelinä oli Costa Serena (kuva: merchantships.info), surullisenkuuluisan Costa Concordian sisaralus. Oletan, että Giglion saari Toscanan rannikolla Italiassa ohitettiin mahdolisimman kaukaa ja mahdollisimman nopeasti, hylky oli juuri muutamaa viikoa aiemmin nostettu pystyyn, mutta odotti vielä poishinausta - ja odottaa edelleen kevääseen 2014.

Hyttimme sijaitsi aikalailla aluksen peräpäässä, missä keula-aallot eivät enää kohisseet häiritsevästi parvekkeella ollessa. Itse hytti oli pienehkö, mutta säilytystilat olivat riittävät ja pieni tila pysyi mainiosti kuosissaan hyttipalvelijan käydessä kahdesti päivässä siistimässä. Eikä hytissä kovin paljon aikaa vietettykään, päivät olimme retkeilemässä ja yhden meripäivän aurinkokansilla. (Kuva: Costa Crociere -varustamo)

Hissin ovet

Olihan tämä omanlaisensa kokemus!

Suomalaisia laivalla oli 10 (tai ainakin samalla lennolla tulleita oli 10), enin osa matkailijoista oli italialaisia, myös ranskalaisia ja saksalaisia oli huomattavan runsaasti. Lapsiperheitä oli matkassa todella paljon, joskus epäilimme että myös kokonaisia sukuhaaroja tai kyläkuntia. :o)

Englantia, espanjaa, venäjää, ruotsia, hollantia ja retoromaniaa kuuli satunnaisesti. Juuri millekään retkelle ei saatu englanninkielistä ryhmää kokoon, joten tutustuimme kohteisiin pääsääntöisesti omin päin, paitsi Vatikaaniin lähdimme saksankielisten mukana.

Sisustus oli pohjoismaiseen makuun hivenen mauton, ettenkö sanoisi antiikkihenkiseksi kitchiksi. Kuvien "patsaat" ovat pääaulasta, missä katto kurotti 11 kantta korkeammalle.

Henkilökuntaa oli paljon (miehistön vahvuus 1100 henkilöä), isoimmalta osin Filippiineiltä. Palvelu oli ylen altista ja aulista, joskin toisinaan hitaahkoa (lähinnä drinkkibaareissa, jossa keskityttiin enemmän lasien kiilloittamiseen noin puolentusinan henkilön voimin kahden henkilön tehdessä tilauksia, tiskiltä asiakkaiden sekä tarjoilijoiden pöydistä tuomia). Hitaus ei haitannut, lomalla ei ole minnekään kiire ja drinkkejäkin riitti mainiosti pari iltaa kohden.

Tehokkuuteen ja täsmällisyyteen tottuneelle italialainen organisointityyli oli raastavaa seurattavaa. Ihmettelimme, miten kukaan koskaan päätyi oikeaan bussiin retkille lähtiessä, niin sekava systeemi oli. Myös satamissa laivasta poistumiset ja laivaan paluut olivat tuskastuttavaa jonotusta, kun tuhannet matkustajat käyttivät pahimmillaan yhtä ainoaa kulkuaukkoa - ja parhaimmillaankin vain kahta. Jokainen kulki metallinpaljastimen läpi palatessa ja tavarat läpivalaistiin, joten aikaa tosiaan tuhraantui...

Sen sijaan matkatavaroiden käsittely Savonassa oli järjestetty oikein mallikkaasti, ehkä malli olikin kopioitu Karibian risteilyiltä. Matkatavarat toimitettiin bussista suoraan hytin oven taakse, samoin lähtiessä illalla oven taakse jätetyt pakaasit löytyivät terminaalista merkityiltä alueilta - myös "lopullinen" laivasta poistuminen oli organisoitu tehokkaasti.

Illalliset olivat herkullisia! Illalliselle "pukeuduttiin", pöytäseurue oli aina sama (suomalainen vanhempi pariskunta ja venäläinen nuoripari), samoin pöytätarjoilija. Lista vaihtui päivittäin, tarjolla oli tavallisesti 3 alkupalavaihtoehtoa, muutama keitto, alkuruokapastat ja -risotot (2-3 vaihtoehtoa), 3 pääruokavaihtoehtoa, muutama välisalaatti ja juustovalikoima sekä 6 jälkiruokavaihtoehtoa + viinit.

Costalla on mitä ilmeisimmin satsattu juuri näihin illallisiin, kaikki toimi kitkattomasti ja ruoka oli todella hyvää! Ihan ehdoton päivän tähtihetki - retkikohteiden lisäksi, tietty. Ja aika ihana oli jälkiruokadrinkki sulatetun suklaan kanssa Chocolateriassa, jonka löysimme noin neljäntenä iltana - ja jossa oli sen jälkeen PAKKO poiketa aina illallisen päälle...
 

Myös aamiaista ja lounasta oli mahdollista saada tarjoiltuna, oikeassa ravintolassa valkeilta pöytäliinoilta. Käytyämme kerran buffet-aamiaisella ja kerran buffet-lounaalla, päädyimme pysyvästi tähän vaihtoehtoon.

Buffet-valikoimat olivat melkoista mättöä, haaleaa ja mautonta. Tosin suurempi syy pöytätarjoiluun siirtymiseen oli italiainen jonotuskulttuuri - jota ei ruuan kyseessä ollen tunnu olevan... Italiaanot kauhoivat tarjottimelleen kukkurapäin mitä sattuivat saamaan kiilaillessaan jonossa pieneenkin tyhjään väliin.  Ja ne pöytätavat...

Ihan suotta suomalaisten käytöstapoja morkataan, eivät pitkät kulttuuriperinteet näytä takaavan sen parempia eteläisemmässä Euroopassakaan... Eikä kyynärpäätaktiikka ulottunut vain ruokailuun, samanlaista se oli muuallakin - ja ihan erityisesti hisseissä. Anteeksi ei pyydetty, vaikka toinen liki kaadettiin, juomaa läikytettiin tai jonoissa ohiteltiin...

Humalaisia koko matkan aikana ei onneksemme näkynyt ensimmäistäkään - saattoi osaltaan johtua baarihenkilökunnan hitaista liikkeistäkin.

Kyllä vaan Ruotsinlaivojen tarjonta kirkastui silmissämme!! Varsinkin buffet-tarjonta on ihan omaa luokkaansa meikäläisillä vesillä, kovasti myös kaipasin Food Garden -aamiaisia shampanjoineen... Sisustuskin on enemmän silmää miellyttävää.

Kokonaisuutena reissu oli kuitenkin ERITTÄIN onnistunut! Lepoa, lämpöä, aurinkoa, kiinnostavia kohteita, kauniita maisemia, ihania illallisia hyvässä seurassa, lisää lepoa, merituulta ja aaltojen kohinaa, etelän öitä...