Puhelin soi, nuorehko neitokainen kysyi, onko Lastentautien Tutkimussäätiö tuttu, haluanko tukea lasten terveyttä ja sen tutkimusta.
Juu, on tuttu, jos säätiö tukee Lapinleimun tutkimuksia. Ja haluan tukea.
Tytteli ei tiennyt. Sanoi, että saattaa olla, saattaa olla joku muukin. Ja millä summalla haluan tukea, 30 euroa, 40, 50 vai 60 euroa, pankkisiirrolla hoidetaan.
Jaha. No, onhan niitä tutkijoita ja säätiöitä, juu. En tiedä summaa, 30 ainakin, mutta voipi olla enemmänkin, lähettele vaan se pankkisiirto, Mieskin ehkä haluaa antaa muutaman kympin.
Ei kun se summa pitäis tietää nyt heti. Olisko se sitten vaikka 50 euroa?
Hä? Miksi se pitää tietää heti?
No kun tähän pankkisiirtoon on se lahjoitussumma painettuna.
Täh? Kai mä nyt itsekin osaan sen summan kirjoittaa!
Joo, mutta kun nää pankkisiirrot on nyt tällaisia, että se summa pitäis tietää etukäteen.
Mitä järkeä on painattaa neljänlaisia pankkisiirtoja? Ja miksi niitä ylipäätään postitellaan, sähköisenähän sellaiset voisi hoitaa? Ylimääräisiä kuluja tulee tuollaisesta.
Niin. Ei kyllä kukaan muu ole valittanut. Mutta jos mä lähetän sulle sellaisen avoimen pankkisiirron.
Okei, kuulostaa järkevältä.
Ja jos sä sitten soittaisit tänne keskustoimistoon, että minkä summan sä lahjoitat.
TÄH? Miksi? Näkyyhän se teidän tilitiedoissa. Antaa olla sitten, menee liian hankalaksi.
Ei-ei, kyllä tää onnistuu ihan hyvin. Jos sä maksat vähintään sen 30, niin mä kirjoitan sen tähän ylös.
Ai niin, sun provikkasi riippuu lahjoitetusta summasta, tottakai, joo.
No ei, en mä siksi. Mutta tää systeemi on vaan tällainen. Maksaisitko sä vähintään sen 30 euroa?
Joo-joo, postita nyt se lappu vaan.
* * * * *
Avoin pankkisiirto tuli ja se maksettiinkin. Tasan 30 euroa, ettei aiheuta enempää hämminkiä.
Meni pari viikkoa ja Mies sai puhelun samasta firmasta. Mies älysi kysyä, mikä on keräyskulujen osuus lahjoitussummasta ja paljonko menee puhtaana kohteeseen.
Kulut yli 40%.
Aha, se on kyllä aika paljon. Kiitos, mutta en nyt osallistu.
* * * * *
Myöhemmin guuggeloin lisätietoja keräyksestä. No, ei se puhdas osuus, rontti 15 euroa, edes mene kokonaisuudessaan lapsille vaan myös mielenterveystoimintaan, sydäntautien ehkäisyyn ja vanhusten hyvinvointiin.
Kaikki oikein hyviä kohteita - miksi silti on jotenkin huijattu olo??
* * * * *
KERÄTTÄVIEN VAROJEN KÄYTTÖTARKOITUS:
Kerätyillä varoilla kyetään valtakunnallisesti tukemaan lasten terveyttä ja sen tutkimusta, mielenterveystoimintaa, sydäntautien ennaltaehkäisyä, tutkimusta ja hoitoa sekä vanhusten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
Joo, nuo keräykset on aina vaikea juttu,kun ei tiedä varmuudella mihin se raha menee. Mutta aina niistä on kulujakin ja onhan se ymmärrettävää,että kaikki maksaa,kunhan kulut eivät olisi kohtuuttomat. Etiopian nuttuja kun tein ja viimeksi Keniaan,niin niitä oli kiva antaa,kun ystäväni lähti paikan päälle,niin tiesin varmasti menevän perille. Sydäntä oikein lämmitti,kun sain valokuviakin missä neulomani nutut olivat tummien vauvojen päällä.
VastaaPoistaJep, kuluja tulee - ehdottomasti tehdystä työstä pitää palkka saada (ellei vapaaehtoispohjalla) ja toki isojen organisaatioiden pyörittäminen maksaa.
PoistaSilti mieluummin taidan jatkossakin tehdä hyväntekeväisyyteen vain sukkia - siitä ei kukaan vedä kantapäätä välistä, eikä toista voi antaa luvatusti lapsille ja toista sydänsairaille. ;o)
Juu, ja kissojen katastrofiyhdistykselle kanssa, jos Anneli Repo tai joku muu tunnettu sydänjuuriaan myöden kissaihminen päivystää keräysastiansa kanssa jossain matkan varrella.
Olen omalta kohdaltani kieltäytynyt kaikista puhelin keräyksistä ym puhelin myynnistä, lehtien tilauksista j.n.e.
VastaaPoistaTämä linja on minulla ollut monia vuosia, mutta harjoitusta kyllä vaatii sanoa EI, EN OSTA; EN TILAA....mutta kylläpä siihen tottuu.
Ai niin, mullahan on suoramarkkinointikielto!!!
PoistaKoskeekohan se myös tällaisia keräyksiä??
Ei mikään ihme, jos on vähän huijattu olo....
VastaaPoistaJuuri tuon takia olen siirtynyt auttamaan niihin kohteisiin, missä apu välittyy lähes 100%:sti suoraan autettaville. Vähän hankalampi keksiä kohteita, mutta itsellä jotenkin tyytyväisempi olo.
Ai niin, meinasi unohtua: KIITOS sukista, perille tulivat ja olivat juuri oikean kokoiset, näköiset ja tuntuiset!
PoistaSukkia, sukkia - ne menee ihan sellaisenaan perille! :o) Ja sytomyssyt.
PoistaOle hyvä! Mukavaa, jos olivat mieluiset!! :o)
Kyllä keräykset on nykyään niin ihmeellisesti verhottuja, etten osallistu mihinkään. Enkä osta puhelinmyynnistä, en anna kerjääjille. Pitäisi olla joku luotettavampi tapa auttaa.
VastaaPoistaNuo keräykset ovat todella vaikeita ja varsinkin puhelinkeräykset. Itse en osallistu mihinkään keräykseen, jos puhelimitse yrittävät...samoin en myöskään osta mitään :)
VastaaPoistaMinä lukeudun näihin moniin, jotka kieltäytyvät kaikista keräyksistä useista eri syistä, mutta yhtenä suurena nuo sivukulut. Poltin jopa päreeni SPR:lle vuosien takaisen Tsunami-keräyksen jälkeen. Silloin laitoin netin kautta oman lahjoitukseni ja sitten niitä kerjuukirjeitä tuli vuosikausia. En halua sitä roskaa, joten saavat olla ilman minun puolestani.
VastaaPoistaHah, ihan sama juttu Kirkon Ulkomaanavun kanssa!! Joskus takavuosina tilasin "toisenlaisia joululahjoja" (kanoja, koulupukuja, kuokkia, puuntaimia jms.) koko suvulle, kun en selkäkipuni vuoksi päässyt joululahjakaupoille. Sen jälkeen sain postia (postilaatikkoon kannettuna) vuosien ajan. Siihenhän ne rahat sitten menevät - esitteiden painattamiseen ja postikuluihin!! Että otti päähän! Soittamalla esitetulva sitten loppui. Toki asiaa pitää mainostaa, mutta jos samanlainen esitetulva lähtee KAIKILLE lahjoittajille, niin on se vaan hirmuinen kuluerä!!!
PoistaKiitos Intsu, Tuomontuvan emäntä, Rva kivitikka, Vekki, Möhönasu ja -H- !! :o)
VastaaPoistaNo johan olikin sumuinen avustuskohde.
VastaaPoistaJa kiitti muuten kun valistit näillä tiedoilla!
Kiitos Matonkude! :o)
VastaaPoista