Uusi isoäiti, jostain niitä aina pullahtelee!!
No, nyt pitää osoittaa sormella Joululahjaprojektin Eveliinaa, joka muutama kuukausi sitten esitteli blogissaan uuden tavan neliöiden yhdistämisen:
Pakkohan sitä oli kokeilla! Silläviisiin tein erilailla, että parijonoja tein vain yhden ja seuraavat laput yhdistin heti isommaksi kokonaisuudeksi (kolmas pystyrivi, sitten neljäs jne.). Ei tarvinnut viritellä hakaneuloja, palat pysyivät kolmannen rivin jälkeen automaattisesti oikein päin ("parijonossa" tuppaavat "pyörähtelemään" nurinperinniskoin).
Tulee tosi vähän langanpäitä pääteltäviksi!! Arvatkaa kuinka monta!!??
Ihan kokonaista yksi langanpätkä. Siis todellakin vain yksi! Yksi ja ainoa! Ei enempää eikä vähempää kuin YKSI langanpää neulalla pääteltäväksi!!
Lappuja tehdessä virkkasin aloituslangan lapun sisään, lappuja yhdistäessä lappusen loppulanganpään laput yhdistävän virkkauksen sisään. Pituus- ja leveyssuuntaan tehtyjen "yhdistämisvirkkauksien" langanpäät virkkasin reunaa kiertävän pylväskerroksen sisään ja pylväskerroksen aloituslangan viimeksi tekemäni kiinteiden silmukoiden reunakerroksen sisään. Pääteltäväksi jäi siis todellakin vain se ihan vihoviimeinen langanpää!!!
Tuli kuulkaas nopeasti valmista!! Lämmin KIITOS Eveliinalle oivallisesta vinkistä ja asiaa selventävistä kuvista! (Klikkaa punaista tekstiä yllä, pääset suoraan Eveliinan ohjeeseen.)
Muori on mitoiltaan 7 * 9 lappua, 110 * 145 cm.
Seiskaveikkaa hupeni kaikkiaan 1.272 g.
Harmaahapseksi tätä mummelia ei ainakaan voi väittää!!
Seiskaveikkaa hupeni kaikkiaan 1.272 g.
Harmaahapseksi tätä mummelia ei ainakaan voi väittää!!
Jostain kumman syystä peitteen vihreä väri haalistuu kuvissa, oikea sävy on vain hivenen vihreää tyynyä maltillisempi.
Tuli niin helposti valmista, että kahdeksatta muoria aloin jo suunnitella...
Hieno mummo ja kiva tuo päättelyvinkki. Se täytyy muistaa ku joskus hamassa tulevaisuudessa saan neulepalani tehtyä ja peitto olis kasattava.
VastaaPoistaOn sulla lankalaareja kerrakseen (ed. posti), kauniita langat on ku ne on tuolleen sievästi esillä.
Ihanan räiskyvää värien iloittelua tässä mummossa, tästä tulee iloiselle tuulelle!
VastaaPoistaKiva päättelyvinkki!
Upea peitto ja ihanan värikäs!
VastaaPoistaNiin raikkaan ja iloisen värinen mummo:) Lettitupsut kulmissa kruunaavat työn.
VastaaPoistaReipas mummi!
VastaaPoistaOikein ihanan pirteä peitto. Minäkin olen hitaanlaisesti virkkaillut neliöitä lilasävyisestä puro langasta...
VastaaPoistaIhanan pirteät hyvän mielen värit! Kiitos tuosta yhdistämisvinkistä. Minullakin on palasia kori pullollaan, mutta se yhdistäminen on jotenkin niin työlästä. Tuota tapaa voisinkin kokeilla.
VastaaPoistaKomee peitto. Nuo värit ihan herkut!
VastaaPoistaIhana peitto! :) Minä olen aina yhdistänyt palat tuolla tavalla, onko niitä muka muitakin tapoja? ;) Minulla on myös tyyli päätellä langat aina tehdessä, eli oli työ mikä tahansa, niin siinä ei koskaan ole kuin yksi pääteltävä langanpää, paitsi sukkaparissa tietysti kaksi (joskin sen ensimmäisen päättelen ennen kuin aloitan toista sukkaa).
VastaaPoistaNiin raikkaan värinen peitto, erityisesti tykkään noista nurkkien leteistä. :) Langanpäät minäkin päättelen aina sinun tapaasi, mutta tämä liittäminen oli uutta, sitä kokeilen sitten seuraavssa isoäidissä.
VastaaPoistaTodella värikäs muori, ihanaa väriterapiaa tähän marraskuun mustuuteen! Kiitokset yhdistämisvinkin välittämisestä. Minunkaan kamerani ei osaa välittää vihreitä sävyjä oikein, aina on harmaata ja haalistunutta. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaOi mikä ihana muori siellä! Vain hitusen harmaata tuolla muorilla,on hyvin säilynyt:D Iloisen värikäs on.
VastaaPoistaIloinen ja värikäs! Olen aina yhdistänyt palat noin. Ei ole edes tullut mieleen, miten muuten sen voisi tehdä?
VastaaPoistaMeitsillä tulee heti 6 (aiempaa) tapaa mieleen, kaikki hitaita, hankalia ja monenmonta langanpäätä aiheuttavaa... ;o)
PoistaVoi tässähän ihan punastuu tällaisesta huomiosta, kiitos! :) Ihanaa että kuvista oli apua, mutta todellinen kunnia kuuluu Eilen tein -blogin Hannelle, joka esitteli yhdistelytavan blogissaan!
VastaaPoistaKomian peiton olet Paula tehnyt! Nuo letit kruunaavat tämän mummon :D
Kävin linkkisi perusteella kyyläämässä Eilen tein -postauksen, mutten olisi tajunnut ideaa ilman havaintokuviasi!! Ihan mahtavaa!
PoistaNo, minäkin kyllä kuvasin, mutta - yllätys, yllätys - jälleen kerran ilman muistikorttia kamerassa...
Oi kun nuo palmikot on sitten makeet!!!
VastaaPoistaNiin ei siis peitossakaan mitään laimeaa sanottavaa ole, mutta nuo kulmat kiinnittää heti huomion.
Tämän kyllä meinaan toteuttaa itsekin, mulla kun on vasta mummot lukemissa 3.
Kiitos yhdistämisvinkistä myös :)
Hieno :)
VastaaPoistaHieno peitto. Lankojen päättely on tosiaan sitä viimeksi hauskinta.
VastaaPoistaJostain niitä aina pullahtelee:D Ei täällä meilläpäin vaan:) Kaunis on peitto ja kadehdittavan siistiä jälkeä,oot sä vaan oikea puikkokoukkupeto:)
VastaaPoistaKiitos kaunis armaat ystäväiset!! Mummot on NIIIIIIN vastustamattomia!!! :oD
VastaaPoista