Joku ehkä vielä muistaa rupisen lokerikon?
Vanha postin hylly. Umpipuuta. Leveys 80,5cm, korkeus 116cm ja leveys 32cm.
Nouto. Hinta 70€.
Mies ei hurraata huutanut, kun näki "löytöni":
Mies oli sitä mieltä, että jätetään [myyjän] rappuun. EIKÄ! Koko kotimatkan ehdotteli, että viedään Veljelle lämpökattilassa poltettavaksi. EIKÄ! Kotona viritteli moottorisahaa, takkapuiden joukossa menisi pikkuhiljaa. EIKÄ! Isolla suostuttelulla kantoi viimein kylmälle kuistille, uskoen meikäläisen vielä kypsyvän polttotuomiolle...
KristiinaS oli samoilla linjoilla:
Jahas, josko joskus uskoisit Miestä;)
Anna Puikko ystävällisesti ehdotti
- - - ulkona mahtava yrttilaari, jos kääntää lappeelleen ja multaa sisälle...
Pöh, pilkasta viis, uskoin ostokseni erinomaisuuteen!
Lokerikon lisäksi Mies vastustaa Ikean kalusteita (keittiöitä lukuunottamatta, 25 vuoden takuu) - ei olisi millään lähtenyt hakemaan Pupuselle sohvasänkyä. Lopulta pisti ehdoksi, että jotain hävitetään jos sänky tulee taloon.
Sanat pulautettuani Mies säntäsi pystyyn, pussaili yltäpäältä ja vakuutti ikuista rakkausta. Ei mennyt kuin tovi, kun auto jo kävi pihassa, peräkärry koukun jatkona. Eikä tarvinnut isommin houkutella sänkyä kokoamaankaan, Mies oli jo valmiina ruuvivääntimen ja vasaran kanssa kun vasta ajattelin ehdottaa urakan aloittamista...
Keksittyäni sisustus- ja puutarhakirjoille uuden sijoituspaikan, kannettiin lokerikko pihaan. Mies olikin jo hakemut sähkösahan esiin...
Kahden vuoden väsyttämisen jälkeen pakko myöntää Miehen saaneen erävoiton.
Eikä ! Juuri kun minä katsoin, että ompa kätevän näköinen lokerikko, josta saa tuunattua ihan hyvän näköisenkin. Minun olisi pitänyt olla siellä paikalla puolustamassa sinua ja lokerikkoa =)
VastaaPoistaEt oo tosissas...?! Minäkin olisin voinut pelastaa lokerikon :)
VastaaPoistaHeh, minä katsoin että tuosta saakin upean niin käsityötarvikkeiden kuin käsityö lehtien säilytyspaikan, sopivat lokerikot. Näin jo silmissäni villalankoja joissain lokeroissa, kankaanpajoja toisessa ja niin edespäin. No, nyt se on myöhäistä.
VastaaPoistaMinä olisin laittanut ehdottomasti ovet tuon lokerikon eteen ja tehnyt siitä kaapin. Tuollaisena olisi kerännyt kamalasti pölyä.
VastaaPoistaPölyongelmaa minäkin pelkäsin, mutta itseasiassa syviin hyllyihin ei pöly juuri pesiydy, riitti kun pyyhkäisi laskeuman hyllyjen etureunasta! :o)
PoistaKortteilijan huusholliin aivan ihana! (mahtaa sinua harmittaa, vaikka joskus on viisautta antaa periksi miehelle)
VastaaPoistaJuu ja ei - tottakai hyvän ja näyttävän kalusteen menetys harmittaa, mutta oli kyllä niin rujon näköinen, että olen melkein helpottunut (en myönnä Miehelle!!). Kotikonstein kunnostus toivotonta, mitään lisäpinnoitteita kun ei olisi voinut lisäillä. Nytkin sai hädin tuskin siirreltyä kahteen mieheen (no, naiseen ja mieheen), painoa ei olisi voinut lisätä enää vähääkään. Mies kuitenkin kannattaa pitää hyväntuulisena! :oD
PoistaEikä, aivan ihana lokerikko, tuohon olisi mahtunut kaikki pikkukankaat kivasti väreittäin taiteltuna. Mutta ei voi enää mitään sinne meni:(
VastaaPoistaEikä! Sama sana ensimmäisenä mielessä kuin Tilkkurepulla.
VastaaPoistaKaunis lokerikko ois ollut!
VastaaPoistaJa minäkin yhdyn samaan kuoroon "Eikä"! Olisi ollut niin hyvä ompeluhuoneessa, mutta tulisiko niitä kankaita säilytettyä niin siisteissä nipuissa, että olisi ollut siistin näköinen. Miehet tykkää käyttää kaikenlaisia koneita, joskus tuntuu, että se on vain tärkein syy, että saa ottaa jonkun moottoroidun laitteen esille. Ja silloin ei haittaa yhtään, vaikka joutuu hankkimaan uusia ketjuja tai poranteriä yms. Kai se on jotenkin samanlaista kun meillä lanka- ja kangashamstraus, niitähän pitää olla kotona jemmassa. Nyt vaan nautitte siitä lämmöstä minkä se lokerikko teille tuo.
VastaaPoistaOivalinen vertaus! Mutta mieluummin kuitenkin kankaita ja lankoja... ;o)
PoistaVoi, voi mitä päästit miehesi tekemään!!!
VastaaPoistaEikä!!
VastaaPoista♥no jopas oli tarina :)
VastaaPoistaOlipa lopullinen viimeistely. Tapasi kertoa tarinoita on aivan ihastuttava.
VastaaPoistaKiitos Sude, Eija, Mummeli, Satu, Maca, Tilkkureppu, LeaP, KataMaria, KässäRitu, Onnenpähkinäinen, Pepi, RiittaSinikka ja Kvilttaaja! :o)
VastaaPoista*
Rehellisesti sanoen ei tullut mieleeni tarjota täällä "hae poois" -periaatteella! Anteeksi, anteeksi! Mies kyllä sanoi, ettei kukaan olisi huolinutkaan (ainakaan nähtyään)... ;o)
*
Lokerikon suurin puute (rujon ulkomuodon ja liiallisen painon lisäksi) oli lokeroiden syvyys, useimmille askartelu- ja käsityötarpeilla hankala tai täysin mahdoton. Sisustuskirjojakaan ei ole tullut juuri selailtua viimeiseen 2 vuoteen, kun yhdestäkään ei koskaan nähnyt selkämystä - kuka viitsii kahlata koko lokerikon tietyn kirjan löytääkseen? Sopivin lehdille, mutta en (enää) juuri säilyttele vanhoja lehtiä, eihän niitä koskaan tule kuitenkaan uudestaan luettua. Seli-seli (itselleni taidan vielä eniten selitellä...?).
Jep, tätähän minä . . . Se siitä ja kiva ku Pupunen sai sohvasängyn:)
VastaaPoistaKiitos Kristiina! ;oD
PoistaVoih... Onneksi mies kuitenkin tuli tyytyväiseksi - ja salaa vähän sinä itsekin?
VastaaPoistaKyllähän tuolle olisi varmasti uusi koti löytynyt, mutta nyt mies sai purettua siihen vähän tunteitaan :-D
Kiitos MiunMaun! :o)
PoistaHih, tunteita tämä hyllykkö on tosiaan nostattanut...!! ;o)