Sisäpiirikierrätystä

Edellisen postauksen jatkoksi...

Isompaa tavaraa kirpparille ei juuri kannata rontata (kun kukaan ei maksaisi hyvistäkään kirpparikalusteista mitään), onneksi niille yleensä löytyy ottajia ihan omasta takaa.

ENNEN:

Ensin lähtivät Askon Nanna-tuolit takkahuoneesta appivanhempien mökille.

Lumipalloefekti:
Mökin lumikenkä-rottinkituolit siirtyivät mökin saunakamariin,
saunakamarin laveri Anopin Sisarelle lapsenlapsien yökyläilypediksi.

NYT:

Tilalle yläaulan ylimääräinen "kirkonpenkki". Ilmojen viilettyä saunavilvoittelut siirtyivät jo pihalta kuistille ja kohtapuoliin, pakkasrajan lähetessä, takkahuoneeseen. Eihän penkki järin lokoisa istuttava ole, vaan tuleepahan ryystettyä saunaolutta vähemmän!

* * * * *

ENNEN:

Makuuhuoneen mekanismituolit lykättiin puolipakolla Äidin ja Isän vaivoiksi.

Pitkäniemen mielisairaalan pesukomuutti rontattiin mökille. 

Lumipalloefekti:

Vanhempien nojatuolit kannettiin autotalliin, mistä lähtevät kierrätyskeskukseen.

Mökiltä tuotiin ritiläpenkki kotipihaan, Pupusen ulkolelujen säilytyspaikaksi.

NYT:

Koirat saivat unisohvansa takaisin, kun Pupusen leikkihuoneeseen tehtiin tilaa pelkällä patjalla (patjat kierrätetty appivanhempien mökkisohvasta uusien tieltä).

* * * * *

 



ENNEN:

Jo aiemmin heivattiin iso rahi Veljen perheen farkkumökille. Rahi on ollut milloin missäkin: olohuoneessa, makuuhuoneessa, takkahuoneessa ja välillä lainassakin, tässä hetkellisesti edesmenneessä kirjastossa.

NYT:

Lumipalloefekti:

Farkkumökin telkkari nostettiin seinälle (ei vielä kuvanottohetkellä),

telkkaritaso päätyi polttopuiksi.

Iloista tässä kierrätyksessä on se, että kalusteet jatkavat elämäänsä toisaalla - saajilleen uusina. Ainoa hävikki, pieni telkkaritaso, sekin antaa vielä hyvät saunalöylyt tai makkaratulet farkkumökillä!

Ja kaikki ovat tyytyväisiä! ...?

Tai ainakin ME olemme, kun pääsimme sujuvasti ylimääräisistä eroon... ;o)