Lukijat

torstai 27. maaliskuuta 2014

Makkari-työkkäri

Hah, huomasin etten ole ikinäkoskaanmilloinkaan tehnyt ensimmäistäkään postausta makkaristamme. Tai siis en ainakaan tämän blogin elinaikana, siellä aiemmassa taisi jotain ollakin. Edelliset kuvat (yllä) ovat vuodelta 2011, silloin talossa oli vielä kolme koiraakin - ja jäljellejääneet ovat tuosta jo kovasti harmaantuneet.

2014:
No, harvoin makkarissa mitään tapahtuukaan. Siis sisutuksellista, tarkoitan.

Edellisen rymsteerauksen seurauksena makuuhuoneeseen piti ahtaa mekanisminojatuolit, Boknäsin työpöytä, Isosedän Billnäs-arkistokaappi ja työtuoli olohuoneesta, jugendkaappi ruokailuhuoneesta sekä lokerikkohirvitys ja pesukomuutti, joita oli piiloteltu milloin missäkin.

Koirien unisohva siirtyi roinakuorman alta Pupusen leikkihuoneeseen, appivanhempien kerran hylkäämä MacFinn-kirjahylly palautettiin - halusivat tai eivät. Samalla vietiin valitettavan paljon kirjoja kirpputorille ja Opiston kierrätyspisteeseen - ja silti makkarin nurkissa heiluu vieläkin vaappuvia kirjapinoja...

ENNEN:
JÄLKEEN:

ENNEN:
JÄLKEEN:

ENNEN:
JÄLKEEN:
En ole järin tyytyväinen nykyiseen ratkaisuun. Jotenkin tämä tuntuu väliaikaiselta. Ahtaalta. Epäsointuisalta. Ankealta. Äärimmäisen tylsältä!!!

Työpistettä Mies käyttää laskuja maksaessaan, minä en lainkaan. Mutta pöydästä en halua luopua, enkä varsinkaan Isosedän perintökaluista! Hirviöprintterin viskaisin ikkunasta, ellen tietäisi vielä tarvitsevani...

Ikkunaverhona Veljentytöille tekemäni kastemekko - melkein ainoa yksityiskohta, josta pidän!

 
... jugendkaapin päällä tanssahtelevan hääkakkukoristeemme lisäksi, tietenkin!

Jotain tarttis tehrä, sano! Toistaiseksi mennään kuitenkin vielä näin, arvatenkin liian pitkään... Kesämökkikauden alettua raivaamme takkahuonetta (sohva lähtee mökille, jos vaan mahtuu ovista ulos - se nimittäin koottiin vasta paikalla...), mikä saattaa taas sysätä huomekalurumban käyntiin...

Kirjojen lisäksi taulut ovat kerääntyneet kasoille nurkkiin, sekin ottaa kuuppaan. Jotain tarttis tehrä, joo.

PS. Pahoittelen tuoreempien kuvien laatua. Makkarin ikkunat antavat etelään ja aurinko-pakana syö kuvista värit. Mutta on se kevätaurinko vaan niin IHANA!!

8 kommenttia:

  1. Tuo teidän potretti sängyn päätyseinällä jaksaa aina vaan hymyilyttää, se on vallan hurmaava!

    Odotapas vaan kun pupunen vähän kasvaa ja haluaa oman ISON huoneen, niin löydätte itsenne pienen pienestä huoneesta....onkos teillä muuten sellaisia....ja sitten te vasta ihmeissänne olette että minnes nämä oikein nyt :D
    Just tuon takia minä en halua mitään "sukurasitteita", muutenkin tuppaa tavaraa kertymään!
    Uskotko, että tykkään nyt kun makkari on niin pieni, että se on vain ja ainoastaan makkari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään, että makkari on vain rauhoittumista ja latautumista varten. Työpöytä makkarin nurkassa on sietämätön (mutta usein pakollinen) ratkaisu.
      On meillä pieniäkin tiloja, ainakin perunakellari. :o) Ja ompeluhuone ja Pupusen makkari. Ja vessat on ihan liian pienet kanssa... ;o)

      Poista
  2. Samaa meinasin sanoa kuin Irmastiina. Tavaroitahan on helppo siirrellä :-D

    VastaaPoista
  3. Hyvältä näyttää ja iloa täyttää koko makkari.

    VastaaPoista
  4. Ompas tilava makkari, melkein kärrynpyöriä voi heitellä! Ja niinkun Pepi sano, niin oiva lastenhuone tulevaisuudessa (meillähän kävi siis niin, että me muutettiin parvekeaulaan ja Tipu sai meijän makkarin…). Sain meijän tulostimen kätsysti piilotettua matkalaukkuun ja klaffipöydän alle. Johto on koko ajan seinässä ja kun tarttee niin vetäsen esille ja piuhan kiinni koneeseen…mahtuu just eikä melkein kaikki luukut auki eikä tartte nostella pois…meni aika monta vuotta että nostin tulostimen aina tarvittaessa komerosta ja se oli kyllä hankalaa…varsinkin kun Tipun taiteiluvehkeitä oli metri aina siinä päällä… :D
    Mukavaa viikonlopun alkua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, onpas mainio idea tuo matkalaukkuratkaisu!!! Tosin tuo meidän printterimme vaatisi matka-arkun, sen verran on kokoa. Onneksi olemme jo luopuneet aiemmasta fax/värilaser-yhdistelmästä, se oli suurinpiirtein astianpesukoneen kokoinen...

      Poista
  5. Kiitos Pepi, Irmastiina, Rva Kivitikka, Eisku ja Sanna-Mari! :o)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!
Iloa päivääsi!