Oikeaa Äitienpäivää!

Enkelipojan Äitienpäivää on vietetty jo 19 kertaa, mutta nyt vietetään ekan kerran ihan "oikeaa"!

Arvostan sitä, että Mies - joka ei ole Enkelipojan isä - on kaikkina näinä yhteisinä vuosinamme ostanut Äitienpäiväksi kukan ja kysynyt, haluanko käydä haudalla.

Vaan nyt ovat ihan selvästi vielä uudet Äitienpäivärutiinit hakusessa: Mies ja Pupunen olivat unohtaneet kukan (muistivat vasta, kun lähdin hakemaan omalle Äidille ja Anopille - sain kyllä siinä vaiheessa rahan, jolla ostaa itsellenikin...), aamulla ei vuoteeseen kannettu leivoskahveja (sämpyläkaffeet keittiössä odottivat valmiina) ja äitienpäivälounaskin jäi pelkäksi haaveeksi (Mies ei ollut älynnyt tehdä pöytävarausta).

No, harjoitellaan seuraavina vuosina enemmän... ;o!)

Mutta lahjan sain, mieluisan sellaisen! Vastikään ilmestynyt Lilly Korpiolan "Pitkä tie äidiksi" pyöri jo tuoreeltaan kirjakaupassa käsissäni, vaan silloin jäi vielä hyllyyn. Oikea toivelahja!

Pitkä tie äidiksi on Lilly Korpiolan omakohtainen kertomus äitiydestä, adoptiosta ja kasvusta perheeksi. Korpiolasta tuli äiti 17 vuoden odotuksen jälkeen, kun hän adoptoi Intiasta 8- ja 13-vuotiaat veljekset Vickyn ja Rahulin. Kirjassaan hän kertoo oman koskettavan tarinansa ja avaa samalla tuoreita näkökulmia suomalaisen naisen elämänkaareen, terapeuttiseen vanhemmuuteen ja monikulttuurisuuteen. Teos tarjoaa myös katsauksen kansainvälisen adoption muuttuvaan maailmaan, jossa eräs uusi ilmiö on vanhempien lasten adoptio.

Omatekoisia kortteja saanen joskus tulevaisuudessa, nyt Huu-Haa Innasen kortilla toivotettiin

Kaikkea Hyvää ja Onnea Vaan! (kuvapuolella)

ja

Rakkaalle Vaimolle ja Äidille sylin täydeltä onnea ensimmäisenä yhteisenä Äitienpäivänä! (tekstipuolella).

Oikein ihanaa Äitienpäivää kaikille

Äideille, Mummuille, Mummoille, Mammoille, Muoreille, Mameille, Mumeille, Famuille, Ämmille, Ämmeille, Isoäideille ja iso-iso-sellaisille!