Yksi iljettävimpiä asioita, joita elämäni varrelta voin muistaa: Chifonet. Värillä ei väliä - sininen, punainen, keltainen ja vihreä saavat ihan yhtä varmasti ravistelevia kauhunpuistatuksia aikaan. Lisäksi tulee oksennusrefleksi, jos rätti tulee haisteluetäisyydelle - riippumatta sitä, onko käytetty vai käyttämätön
Wettexeillä on jokseenkin samanmoinen vaikutus, asteen lievempänä.
Rättiprobleemi oli jokseenkin ylittämätön, kunnes markkinoille tulivat mikrokuituliinat. Puhdistuskyky on vakuuttava, suorastaan riemastuttava. Pyykkikoriin niitä sinkoilee vähintään yhden rätin päivävauhdilla.
Kun kässyttelijät villiintyivät bambu- ja puuvillaräteistä, olin järkytyksestä suunniltani! Haisevia bakteeripesiä, IKINÄ en tee.
No en tehnyt! Mutta sain!
Rva Kivitikka haastoi rättifobiaisen! Pari kuukautta sitä tuijottelin...
Sitten päätin ottaa härkää sarvista: kun teen väriin sopivat uudet verhot keittiöön, otan käyttöön. Kankaankin ostin,
toteutukseen vaan meni vielä useampi kuukausi... Kun kappa oli viimein valmis, en enää löytänyt rouvan bamburättiä!
Hyvin oli pantu talteen, löytyi joulun alla siivotessa ompeluhuoneen "aarrekorista", jonne talteenpantu kaikenmoisia erikoisuuksia ja innostavia löytöjä, rintarosseista kristalliprismoihin.
Taas piti totutella pari viikkoa ajatukseen tiskipöydän kulmalla roikkuvaa rättiä ihmetellen. Viimein voitin ennakkoluuloni - ja totesin rätin varsin toimivaksi! Ja pesujen myötä vain paranee käytössä.
Kukapa olisi uskonut, että joskus rättiä vielä itsekin väkertäisin!? Lankalaihiksen merkeissä päätin hukata viimeisetkin puuvillalangat. Muutamakin malli meni purkuun, kun reikäisä mallineule toi mieleen Chifonetin! Tämä on aika tiivis, mutta ehkä röpyliäinen pinta lisää puhdistustehoa? Ja pesuun tämä kuitenkin aina päätyy jo yhden käyttökerran jälkeen.
Mallissa sovellettu
Alizarine-ohjetta kolmosen puikoilla (74 s, vain yksi reunasilmukka, ei ainaoikeaa alussa/lopussa), reunassa keränloppu keltaista kiintein silmukoin. Koko n. 28 * 28 cm, 45 g. Sorry, kuva taas salaman haalistama. :o(
Tunnen ylittäneeni itseni!
Kiitos Rva Kivitikalle tajunnan laajentamisesta!
Olen ihan otettu :-)
VastaaPoistaOmaan kokemukseen perustuen uskallan hehkuttaa noiden bamburättien hyvyyttä. Ja niin kuin sanoit, pestessä ne vaan paranevat! Nuuhkin omaa rättiäni aika ajoin (minulla on käytössä niitä aika monta, osa pesussa ja osa kaapissa, yksi tai kaksi käytössä) eikä ne ihan heti ala haista.
Kauniin mallin olit itse virkannut, pitäii ehkä opetella itsekin jotain uutta!
Vinkkinä muuten, että Karnaluksissa oli lankaa, missä oli bambua jopa 80%. Todella hyvää tuohon rättikäyttöön, eikä maksanut paljoa!
Systerin kanssa alustavasti puhuttu Karnaluks-retkestä, nyt olisi sitten syy lähteäkin.(muutenhan en tietty mitään ostaisi!!)... ;o)
PoistaKiva malli rätillä - meillä myös bambut sekä mikrokuituliinat tai sitten vaan vanhat lakanat ja pyyhkeet, mutta kammo on minullakin haiseviin chifonetteihin yms. mitä markkinoilla kaupataan..
VastaaPoistaHih, hidas hämäläinen, vai miten se meni? ;)
VastaaPoistaMulla myös käytössä, osa saatuja, osa itse kudottuja (en osaa virkata!!(tai halua opetella)) ja loistavasti toimii! Ei tarvitse ostaa, ovat kauniimpia, toimivat paremmin ja haisevat huomattavasti "huonommin" kuin kaupan rätit. Loistokeksintö! Kaunis on mallisi!
Meitsi on kieltämättä vähän hidas syttymään (paitsi suuttuessani...)... ;o)
PoistaMeillä ei muita rättejä enää olekaan kuin bambusia itse väkästettyjä. Ne on helppo laittaa pesuun tiskikoneen lusikkalokeroon aina kun on tarvis. Ainoa miinuspuoli on, että kestävät ja toimivat niin hyvin että alkaa väri ja malli tylsistyttämään aika ajoin enkä viitsisi määräänsä enempää niitä tehdä kaappiin :)
VastaaPoistaOlen pessyt mikrokuidut pesukoneessa, ja nyt myös Rouvan bambuisenkin. Ja tietty silittänyt pesun jälkeen...
PoistaMinulla on myös tuo rättikammo, joten käytän vain kertakäyttöisiä rättejä. Pitäisiköhän täälläkin uskaltautua kokeilemaan bambuisia?
VastaaPoistaSiniTuotteen kertäkäyttöiset staattiset pölyliinat on kyllä ihan ulittämättömiä!!
PoistaVoi miten kauniit rötit olette kutonut ja virkannut Rouva Kivitikan kanssa. Sama täällä, inhoan chifonetteja ja sieniliinoja yli kaiken, chifonet on liian kevyt minun käteen, tarvitsen kunnon tuntuman rättiin. Ja sieniliina meidän käytössä tulee äkkiä niljakkaaksi. Olen tykästynyt mikrokuituliinoihin, mutta voisin myös kokeilla virkattuja puuvilla tai bambuliinoja.
VastaaPoistaVirkkausryhmässä yksi henkilö sanoi, että mitä enemmän on bambukuitua langassa, sitä vähemmän alkaa haisemaan, tiedä sitten.
Jostain luin, että bambu on antibakteerinen, siitä ehkjä haisemattomuus?
PoistaUuuuh, tuon niljakkuuden olinkin jo unohtanut! Lisämiinus Wettexille!! ---
Uuh, meikä taitaa tarvii tajunnanlaajennusta, chifonettia käyn varta vasten hakeen sieltä eri kaupasta. ;)
VastaaPoista-Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa-
Kokeile ensi kerralla mikrokuituliinaa! Ja ehkä bambulankakeräkin mukaan...? ;o)
PoistaYhdes duunissa missä olin niin aika ajoin konepestyt rätit pöpötestattiin. Aina, joka kerta, Chifonetissa oli enemmän pöpöjä jäljellä kuin wettexesissä. En ollu ennenkään käyttäny Chifonetteja ja tiedon myötä sifoneteistä tuli entistä kammottavampia.
VastaaPoistaÖyk!! Nenäni lienee mikroskooppitasoa! :o)
PoistaBamburättejä minäkin olen virkannut pääasiassa lahjoiksi. Itsellä on käytössä ihanat Susannan Työhuoneen bamburätit ja ne ei haise.
VastaaPoistaJos nyt enemmän näistä räteistä innostun, niin ehkä yks jos toinen löytää niitä ensi jouluna paketeistaan sukkien sijaan... ;o)
PoistaMäkin varmaan nyt rohkaistun ,itsellä kun on ollut sama mielikuva noista räteistä ;) Toisaalta on kyllä houkutellut bambulankojen kauniit sävyt !
VastaaPoistaKaunis kappa ja niin hienosti sointuu rätin kanssa! Bambulankaiset ovat ihan mainioita, lahjaksi sain minäkin ensimmäiseni.
VastaaPoistaKiitos Rva Kivitikka!!
VastaaPoistaKiitos Tanni, helmiNainen, Johanna, KässäRitu, Onnenpähkinäinen, Helena, KristiinaS, Tarutikki, Riitta ja Tilkkuilo! :o)